Pöhinää
Jarkko Vesa, 18.1.2010, 9:40Virtualisoidaan Kela-kortti

Nyt kun Suomea yritetään nostaa kovalla tohinalla julkisen sektorin sähköisissä palveluissa maailman kärkimaiden joukkoon, pistää silmään yksi kummallinen muinaisjäänne: Kela-kortti.
Kun lähdin hiljattain hakemaan antibiootteja paikallisesta apteekista joulun alla sairastetun harmittoman oloisen nuhakuumeen jälkitautina tulleeseen keuhkokuumeeseen, oli olo sen verran vetämätön, että Kela-kortin etsiskely apteekkikäyntiä varten tuntui maratooniin verrattavalta haasteelta. Maalaisjärjellä ajattelin, että kai jokin muukin kuvallinen henkilötodistus riittää lääkkeiden Kela-korvauksen saamiseen. Vielä mitä, Kela-korvauksia ei tippunut, kun ei ollut Kela-korttia mukana. Sen sijaan ystävällinen farmaseutti pisti matkaan lomakenipun ja kirjekuoren, jossa korvaushakemuksen voi lähettää Kelaan. Lääkkeet maksoivat noin 15 euroa, joten korvaussumma on varsin pieni. Mutta tällaisen paperipohjaisen korvaushakemuksen käsittelykustannukset Kelassa ovat varmasti kymmeniä euroja per hakemus.
Herääkin kysymys, mihin Kela-korttia oikein tarvitaan? Muovikortissa on henkilön nimi, henkilötunnus ja kotipaikka, joka sekin on ainakin omassa, vuonna 1992 myönnetyssä kortissa vanhentunutta tietoa. Valokuvaa tai minkäänlaista sirua ei myöskään meikäläisen kortilla ole. Kortin viivakoodissa voi tietysti olla jotain salaista tietoa, josta me kortinhaltijat emme tiedä, mutta itse en ole ainakaan huomannut, että korttia olisi luettu viivakoodinlukijalla apteekissa. Oma veikkaukseni on, että viivakoodissa on ihan samat tiedot, jotka on painettu muovikorttiin. Kortissa on paikka myös Kelan vakuutustiedoille kyseisen henkilön korvauksiin liittyen.
Hyvä vierailija!
Arkistomme on vain rekisteröityneiden käytettävissä.
Jos sinulla on jo käyttäjätunnus Tietoviikkoon, kirjaudu sisään.
Minun kela-kortin takan on kroonisen sairauden osoittava koodi. koodi oikeuttaa lisäalennuksiin sairauden hoidossa tarvittavien lääkkeiden hintoihin.
Mutta sen tiedon voisi tallettaa vaikkapa virallisen henkilökortin sirulle.
Toinen outo juttu on , että kela ylläpitää kahta korttisysteemiä, kotimaista ja eu-kelakorttia. Suomen Kelan myöntämä eu-kelakortti ei kelpaa suomessa, niinpä suomalaisten on hankittava ja uolehdittava kahdesta kortista. Tuhlausta.
Tiesikö kolumnin kirjoittaja, että sähköisen henkilökorttin taakse voi liittää Kelan viivakoodin? Niin, ei moni muukaan tiedä.
Olen myös saanut pari vuotta sitten kylmää kyytiä eräällä isolla yksityisellä terveysasemalla, kun menin tarjoamaan hybridikorttiani virkailijalle, ei ollut kuulemma kukaan koskaan tuollaista esittänyt. Palautteeni sai kyllä heidän prosesseihinsa vauhtia ja korttini alkoi vastedes kelvata.
Henkilökortti on kuitenkin tod. näk. se dokumentti, joka kulkee aina mukana, koska se on passin ohella ainoa ns. täysin virallinen henkilötodistus.
Vaikka Kelan palvelut olisivatkin sähköisiä, pitää asiakkaan jollakin todentaa henkilöllisyytensä, joten vaikea tuosta kortista on eroonkaan päästä.
VRK-henkilökortin siruun voi sitten liittää lukuisia palveluita sähköisestä äänestämisestä lähtien, mutta sitä en ole kenenkään kuullut edes ehdottavan.
Osuuspankki-konserni luopui kätevästä VRK-korttikirjautumisesta marraskuussa, kun ei kuulemma ollut käyttäjiä.
Tokkopa niitä käyttäjiä tulee, kun kukaan ei palveluita mainosta.
Allekirjoittaakohan kukaan juridisesti päteviä, tietoverkoissa nopeasti liikkuvia ja murtamattomia sähköisiä dokumentteja VRK-varmenteella?
Henkilökortti on niin harvinainen, ettei VRK:n sähköistä asiointitunnistetta kannata enää tukea missään palveluissa. Lähtökohtaisesti tehtiin jo virhe, kun laitettiin tunnus henkilökorttiin (50 000 voimassaolevaa) eikä ajokorttiin (3 miljoonaa voimassa olevaa). Syy virheeseen on virkamiesten hitaus reagoida maailman muutoksiin ja innovatiivisen ajattelun puute. Sen voisi vieläkin tehdä, mutta tahto sisäministeriössä puuttuu.
Koko kelan voisi sähköistää helposti, mutta mitä tehtäisiin sen 6500 työntekijälle? Suurin osa lomakkeiden tiedoista voidaan hakea muiden "virastojen" ja hallinanalojen tietojärjestelmistä suoraa, esim. väestörekisteristä (nimi,henkilö,osoitetiedot, (parisuhde + lapsien tiedot (saman osoitteessa asuvien lukumäärä, poislukien poikkeukset, esim. opiskelijaasuntojen solut)), verottajalta (tulot, omaisuus), koulujen opintorekistereistä (suoritetut opinnot, suunnitellut opinnot), terveydenhoidon järjestelmistä (käynnit, hoidot, hoito-ohjelma, määrätyt lääkkeet) jne.
Se, mikä itseäni järkytti, on se, että vielä vuonna 2010 saan paperisen verokortin postissa joka sitten pitää lähettää paperisena työnantajalle, jotta hän voi maksaa palkan ja miksiköhän tuloja ja veroja ei makseta sitä mukaan kun tuloja kertyy vuoden aikana? Miksi joka kunnalla on omat nettisivut? jne. 90% valtionhallinnossa ja kuntataloudesta tiedonkäsitelyyn päätyönään osallistuvista henkilöistä on turhia, ei vaan haluta uudistua, koska oma työpaikka menee alta. Siksi valtion hallinto odottaa, että vanha porukka jää eläkkeelle, jolloin luontaisen poistuman kautta päästää tekemään rakenteellisia muutoksia. Totuus on, ettei Suomeen tule työvoimapulaa, koska tietotekniikan avulla kaiken voi hoitaa huomattavasti aiempaa tehokkaammin ja julkisen sektorin koko pienenee väistämättä.
Kun ensimmäisen kerran muutin ulkomaille asumaan, niin sain postissa kelalta uhkailukirjeen paikan päälle, jonka mukaan minun pitää heti lähettää kelakorttini Suomeen ja että minua voidaan rankaista, jos käytän korttia ulkomailla. Se miten korttia voisi käyttää ulkomailla jäi vähän epäselväksi. Varmaan liittynee jotenkin siihen, jos vessapaperi pääsee loppumaan...
". Se miten korttia voisi käyttää ulkomailla jäi vähän epäselväksi. "
Ne pelkäävätkin sitä ,että kotimaassa käydessäsi käyttäisit koko loman ahmien lääkkeitä ja törsäten lääkäripalveluita, vaikka ulkomailla asuessasi sinulla ei ole niihin oikeutta ilmaiseksi Suomessa, tjsp


Ilmoituksesi käsitellään seuraavan työpäivän kuluessa.