Pöhinää
Jarkko Vesa, 3.2.2010, 7:25Some ja hypekäyrä
Kun on viime kuukaudet seurannut kiihkeänä käyvää keskustelua sosiaalisen median roolista yritysten liiketoiminnassa, on pakostakin palannut mieleen vuosituhannen vaihteen internet-hype. Silloinkin erilaiset gurut ja konsultit maalailivat ruusuisia kuvia kaiken inhimillisen toiminnan siirtymisestä verkkoon. Niille, jotka eivät olleet kehityksen eturintamassa, ennustettiin liiketoiminnan romahdusta dinosaurusten tapaan. Tilanne ei ole vielä kehittynyt niin pahaksi, että jokin tunnettu yritys perustaisi erillisen ”some-Sammon” tai ”some-Keskon”, joka toimisi ainoastaan sosiaalisen median ihmeellisessä maailmassa. Internet-hypen aikaan tämäkin nähtiin, esimerkkinä e-Metso, jonka piti viedä perinteinen metallialan yritys uuteen online-maailman pikavauhdilla, vanhoista rasitteista vapaana.
Kun printti- ja online-median sivuilla viestintätoimistot ja konsultit julistavat somen ilosanomaa, keskustelupalstoilla yritysten edustajat hakevat vertaistukea hämmennykseensä: ”onko teidän yrityksellä jotain ihan oikeita menestystarinoita, joissa somen hyötyjä on pystytty mittaamaan”, kysyy moni yrityspäättäjä. Aika harvassa taitaa vielä olla aidot menestystarinat, joissa on saatu panostuksille kunnon tuotot, eikä vain isoa määrää nettikävijöitä tai Facebook-fanittajia. Tällä hetkellä rahaa somella taitavat tehdä lähinnä konsultit, jotka rakentavat hämmentyneille yrityksille some-visioita ja -strategioita. Niin ja tietysti Facebook, jonka ansaintamalli on edelleen aikamoinen kysymysmerkki.
Koko sosiaalisen median ja sen mahdollistavien työkalujen määritelmäkin tuntuu olevan aika epämääräinen. Suomalaiset ict-alan konkarit muistelevat keskusteluryhmissä DEC:n sähköpostijärjestelmiä ja Notesin palveluita, ja näkevät niissä paljon yhtäläisyyksiä some-työkalujen kanssa. Kaikkihan alkaa olla kohta jo keksitty, kysymys on enää vain työkalujen kustannuksista ja helppokäyttöisyydestä.
Gartnerin hypekäyrä on vuosien varrella yrittänyt sijoittaa erilaisia ilmiöitä eräänlaiselle elinkaarikäyrälle, joskus huonommalla, joskus paremmalla menestyksellä. Netistä löytyi viime kesältä hypekäyrä, jolle oli sijoitettu some-ohjelmistot. Heinäkuussa 2009 Gartner oli sijoittanut ”social software” –ratkaisut käyrän laskevalle osalle, jossa kovimmasta hypetyksestä pudotaan vaiheeseen, jossa turhat illuusiot karisevat.
Olennaista on tietysti pitää mielessä se, että some-työkalujen kypsyys on ihan eri asia kuin sosiaalisen median hyödyntämisen aste yrityksissä. Lähivuodet näyttävät, keksivätkö yritykset taloudellisesti järkevää käyttöä some-työkaluille yrityksen sisällä, yhteydenpidossa kumppaniverkoston kanssa tai asiakasrajapinnan hoitamisessa. Varmasti hyviä sovellutuksia löytyy paljon, mutta ehkä nykyisen kaltainen hypetys on jo vähän yliampuvaa. Viiden vuoden päästä tätä some-hässäkkää muistellaan hymyssä suin, samaan tapaan kuin nyt muistellaan vuosituhannen alun ylilyöntejä erilaisten e-alkuisten muotitermien kanssa.
Kirjoittaja on elänyt jo kuukauden ilman Facebookia kärsimättä suuremmin vieroitusoireista.
Jokainen teini, eli n. 10 -15 v. tytöt ja 15-25 jopa 15-30 v. pojat ovat juuri näitä hypettäjiä. Ikä on se tärkein tekijä, koulutuksella ja muulla ei ole väliä. Elämänkokemusta on niin vähän etteivät he vielä ymmärrä, että isot pahat ja ahneet sedät vedättävät. Hyvänä esimerkkinä teknisesti ja laadullisesti köyhä iPhone.
Vertaukset nettikuplaa edeltäneeseen hypetysaikaan ovat osuvia! Yhteisöllisiin välineisiin kohdistetaan ehkä monelta taholta aivan kohtuuttomia odotuksia ja saatetaan antaa katteettomia lupauksia. Se että aiheeta puhutaan paljon ei kuitenkaan ole lainkaan huono asia eikä perusteetonta.
Aktiivisen julkisen keskustelun arvokkainta antia on se että sen myötä voidaan nostaa pinnalle myös YHTEISÖLLINEN VIESTINTÄ lainalaisuuksineen. Sen avulla moni organisaatio ymmärtää yhä paremmin kuinka se voi kehittää sekä sisäistä ja ulkoista viestintäänsä.
Viestit maailman tapahtumista kulkivat aikoinaan ihmiseltä toiselle pitkiä matkoja matkalaisten avulla ja lyhyemmillä etäisyyksillä paikallisten suhdeverkostojen välityksellä. Nyt olemme yhä selkeämmin palaamassa samankaltaiseen maailmaan.
Vahvasti keskitetyn tiedonvälityksen aika on jäämässä välivaiheeksi historiassamme. Perinteisten joukkoviestimien manttelinperijöiksi ovat vahvasti nousemassa yhteisölliset välineet.
Ne tuovat automaattisesti mukanaan joukon toimintatapojen muutoksia päivittäiseen elämäämme. Uusvanhat yhteisölliset viestintämallit ovat monesti todella kustannustehokkaita ja usein paljon luontevampia prosesseja juuri yrityksille ja muille YHTEISÖILLE. Siksi niiden ymmärtäminen on arvokasta ja niistä ahkerasti puhuminen perusteltua.
