Pöhinää
Jarkko Vesa, 9.3.2009, 17:56Seuraava iso juttu
Etätunnistuksen
läpimurtoa on odotettu kiihkeästi siitä asti kun kauppajätti Wal-Mart
ilmoitti
kesällä 2003 edellyttävänsä tavaraerien merkitsemistä rfid-tunnisteilla.
Kun Wal-Martin kokoinen peluri pyytää jotain, se yleensä myös tapahtuu. Yhtiö on nimittäin melko suuri jopa Yhdysvaltojen mittakaavassa, sen liikevaihto oli vuonna 2008 noin 375 miljardia dollaria. Teknologiatoimittajat taputtivat luonnollisesti karvaisia käsiään Wal-Martin päätöksen jälkeen, mutta teollisuus ei ollut yhtä innoissaan.
IndustryWeek -lehdessä oli osuva kuvaus tavarantoimittajien tunnelmista Wal-Martin päätöksen jälkeen. Lehti vertaa jutussaan tavarantoimittajien reaktioita ihmisen suhtautumiseen suureen suruun.
Ensin tulee epäusko ("eihän tämä voi olla totta"), jonka jälkeen nousee suuttumus ("kuinka he voivat pakottaa meidät käyttämään tällaista testaamatonta teknologiaa"). Seuraavassa vaiheessa alkaa kaupankäynti ("hyvä on, mutta teemme niin vähän kuin mahdollista tämän asian eteen"), jota seuraa masennus ("meiltä menee kaikki rahat näiden tunnisteiden ja lukijoiden hankkimiseen"). IndustryWeekin mukaan on vielä kysymysmerkki, kuinka moni Wal-Martin tavarantoimittajista selviää lopulta viimeiseen eli hyväksymisen vaiheeseen ("oikeastaan pystymme toimimaan rfid:n ansiosta paljon tehokkaammin").
Teknologian leviämisen kannalta olisi tärkeää, että kaikki arvoketjun toimijat kokisivat saavansa edes jotain hyötyä uudesta innovaatiosta. Tällä hetkellä teollisuuden puolella moni on sitä mieltä, että rfid-tunnistuksen ja sähköisen tuotekoodin epc:n hyödyt menevät turhan yksipuolisesti kaupan taskuun. Analyysi ean-viivakoodin tulosta Suomeen parikymmentävuotta sitten osoittaa hyvin, miten pitkäaikaisia traumoja tällaisista hankkeista voi jäädä, jos jotkut tahot kokevat tulleensa harhaanjohdetuiksi.
Onko etätunnistus se seuraava iso juttu vai pelkkä ikuinen lupaus? Etätunnistuksen kypsymisestä kertovat lukuisat "hiljaiset signaalit". Nokian ajama nfc-teknologia sai vahvaa taustatukea helmikuussa Barcelonan Mobile World Congressissa, kun mobiilioperaattoreiden etujärjestö GSMA rohkaisi operaattoreita tuomaan nfc-ominaisuudella varustettuja kapuloita markkinoille. Microsoft on ilmoittanut ottavansa rfid:n mukaan BizTalk-konseptiinsa ja IBM on yhdistänyt rfid:n osaksi business intelligence -ratkaisujaan.
Etätunnistus on tulossa luonnolliseksi osaksi yritysten tietojärjestelmäarkkitehtuuria. Yksi signaali etätunnistuksen kypsymisestä Suomen markkinoilla on Elisan hiljattain tekemä Trackway-yrityskauppa ja päätös lähteä tarjoamaan kenttätiedon hallintaa avaimet käteen -palveluna.
Uudet teknologiat vaativat näkemyksellisyyttä ja rohkeutta viedä asioita eteenpäin.
Suomi otti ean-viivakoodin käyttöön ensimmäisten maiden joukossa, koska meiltä löytyi silloin rohkeita edelläkävijöitä.Tuntuu siltä, että aika monen härmäläisen mottona on nykyään Homer Simpsonin mietelause "trying is the first step towards failure". Tällä asenteella Nokian kännykkäbisneskin olisi jäänyt varmaan syntymättä.
Vieläkö Suomesta löytyy potkua nousta perässähiihtäjän roolista edelläkävijäksi? Etätunnistusteknologioissahan olemme jo parasta A-ryhmää, mutta taas kerran teknologian kaupallistaminen ja hyödyntäminen tuntuu olevan kovin vaikeaa. Pitäisikö pyytää ruotsalaisia auttamaan?
Kirjoittaja törmäyttää työkseen teknologioita, ideoita ja ihmisiä.
