Kolumni
Mikko Setälä, 24.5.2011, 13:34Luulemista vai luonnontiedettä?
Lääketiedettä hallitsi aina 1800-luvulle asti antiikin Kreikassa kehitetty humoraalioppi, jonka mukaan sairaudet johtuivat ensisijaisesti luonnollisista syistä. Humoraalioppi perustui elimistön neljän ajatellun perusnesteen, eli veren, keltaisen sapen, mustan sapen ja liman määrien välillä vallitseviin suhteisiin. Jos kehon perusnesteiden suhteet olivat oikeat, oli ihminen terve ja jos suhteet olivat häiriintyneet, oli henkilö potilas.
Näitä elimistön nesteiden epätasapainotiloja sitten lievitettiin muun muassa kuppaamalla huonoa verta pois potilaasta; myös iilimatoja ja verijuotikkaita käytettiin tähän tarkoitukseen.
Humoraaliopin vaikutus luulemistieteessä väheni luonnontieteiden kehittyessä, mutta antiikin Kreikan perinteet näkyvät edelleen taloustieteen puolella, kuten suomalaistenkin veronmaksajien huumoria koettelevat hätälainat todistavat.
Hyvä vierailija!
Arkistomme on vain rekisteröityneiden käytettävissä.
Jos sinulla on jo käyttäjätunnus Tietoviikkoon, kirjaudu sisään.
Mikko! Kiitos hyvästä jutusta. Se on paitsi hyvin kirjoitettu, myös sisällöllisesti viisas.
Samanlaisia huuhaa-ilmiöitä on makrotalouden hoitaminen täynnä. Kuten: Lumenluonti ostopalveluna kasvattaa BKT:tä ja siksi lumi on hyvästä. Jos saan syövän ja hoidan sitä yksityisellä mahdollisimman kalliisti, kansantuote kasvaa kohisten.
Tai: Autan mummoa ilmaiseksi, huolehdin ympäristöstä tai olen muuten vaan onnellinen; ei taloudellista merkitystä BKT-laskennassa. Kansantulo=Kansanmeno --> Kannattaa tuhlata ja olla laiskana.
Talustiede? Tiede? Miten voi tiedettä olla sellainen, jonka logiikka hyvin paljon muistuttaa kiukkuisen murrosikäisen logiikkaa?
Ilmoituksesi käsitellään seuraavan työpäivän kuluessa.