Mitä suomalaisista kasvuyrityksistä puuttuu?

Kasvutalli

Mitä suomalaisista kasvuyrityksistä puuttuu?

Yksi suomalaisen kasvuyrityksen suurista haasteista on kokemuksen puute. Monet parhaista ideoista syntyvät nuorissa yrityksissä, mutta usein nuorissa yrityksissä on niukasti kokemusta yrittämisestä ja varsinkin kansainvälisestä liiketoiminnasta. Ja vielä suurempi niukkuus on usein resursseista.

Toisaalta Suomessa monet yrittäjät ovat jo oppirahansa maksaneet: Suomessa on jo useita satoja kansainvälisenkin mittapuun mukaan kokeneita ja karastuneita yrittäjiä, jotka ovat ratkoneet kasvuyrityksen ongelmia jo moneen kertaan.

Vaikka Suomea usein pienten piirien maaksi väitetään, tämä kokemus harvoin on kasvuyritysten käytettävissä.

Ohjelmistoyrittäjät ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n Kasvufoorumin Strategy and Board Initiative -hanke (SBI) perustuu siihen, että paras kasvuyrittäjyyskokemus annetaan yritysten käyttöön niiden kasvua ja strategiatyötä kiihdyttämään.

Yritykset voivat valita kokeneiden advisoreiden joukosta itselleen sopivimmat ja perustaa advisory boardin, jossa ratkotaan konkreettisia haasteita muutaman kuukauden ajan. Idea on siinä, että yrityksille etsitään juuri heidän tarpeitaan vastaavat advisorit. Näin osaaminen saadaan sinne, missä sitä eniten tarvitaan.

Hanke toteutettiin ensimmäisen kerran vuosina 2010-11 ja silloin mukaan tuli noin 75 huippu-advisoria ja yli 30 yritystä. Perustettujen advisory boardien toimintaa tuettiin työpajoilla, joissa jaettiin kokemuksia ja hyviä käytäntöjä yritysten ja advisoreiden kesken.

Suurin osa advisory boardien työstä kohdistui kolmeen alueeseen: strategian muodostukseen, myynnin haasteisiin sekä bisnemalleihin. Osallistuneiden yritysten kokemukset olivat erittäin positiivisia: Advisoreiden osaamista ja kokemusta pidettiin erinomaisina ja yritykset saivat konkreettista apua ajankohtaisiin haasteisiin.

Advisori boardeja on perustettu moneen yritykseen, mutta niitä on harvoin pystytty hyödyntämään tehokkaasti. Kertyneiden kokemusten perusteella toimintaan saadaan tehoa mm. seuraavin keinoin:

• Oikea fokus: advisory boardin vahvuus on siinä, että sillä ei ole seuranta- ja valvontavastuuta. Tällöin se voi keskittyä strategisiin asioihin ja (lähi)tulevaisuutta koskevien haasteiden ratkaisemiseen.
• Toimeenpanokyky: viisaista neuvoista on hyötyä vain, jos niistä ottaa vaarin. Yrityksellä täytyy olla riittävästi kyky toteuttaa toimenpiteitä, joista on sovittu. Jos hyvät neuvot jäävät pöydälle, yritys ei kehity ja Advisorit lähtevät mielenkiintoisempien hankkeiden pariin.
• Intensiteetti: advisory boardista pitää nauttia sopivina annoksina. Riittävän tiuhaan, jotta edellisten sessioiden keskustelut ovat vielä muistissa, mutta kuitenkin niin, että toteutus etenee palavereiden välillä. Kolmen tai neljän viikon välein tapahtuva muutaman kuukauden intensiivijakso toimii paremmin kuin parin kuukauden välein pidettävät sessiot.
• Henkilökohtainen fokus: advisoreista saa enemmän, kun tunnistaa heidän kunkin parhaan osaamisensa. Advisory boardin yhteispalavereiden välillä kannattaa ajoittain haastaa advisoreita myös kahden kesken.

SBI-hankkeessa advisorit tekevät kontribuutionsa hankkeeseen pro bono, ilman palkkiota. Antamisen ilosta kertoo ehkä jotain se, että advisorit olivat vielä hieman yrityksiä tyytyväisempiä toimintaan.

Yrittäjän kannattaa kuunnella neuvoja, varsinkin kun neuvoja saa parhailta sparraajilta.

Hankkeeseen voi liittyä sivuston www.kasvufoorumi.fi kautta. Tervetuloa sparraamaan ja sparrattavaksi.

Jyrki Kontio on ohjelmistoalan yrittäjä ja vaikuttaja. Hänen kotisivunsa ovat www.jyrkikontio.fi.

Kasvutalli

Moni startup saa huonoja neuvoja

Aalto Enterprenership Society (AES) aloittaa syksyn ja startup valmennuksen hienolla tavalla: se on kutsunut Steve Blankin sparraamaan yrittäjiä ja opiskelijoita viikon ajaksi Suomeen. Steve on menestynyt sarjayrittäjä, joka toimii nyt opettajana ja professorina Stanfordin yliopistossa. Hän on uudenlaisen kasvuyrittäjyyden visionääri – ellei peräti profeetta.

Steve kyseenalaistaa perinteisen sijoittajaohjauksen ja bisneskoulujen yrittäjyysopetuksen perusteet ja sisällön.

Blankin mukaan lähes kaikki suurten yritysten toimintatavat ja mallit – siis ne samat opit, joita bisneskouluissa ja MBA-ohjelmissa opetetaan – ovat suorastaan haitallisia aloitteleville kasvuyrityksille. Liiketoimointasuunnitelmat, tuloslaskelmat, prosessit, laaduntarkkailut ja myyntijohtajat tulisi poistaa startupin työpöydältä kokonaan. Sen sijaan tärkeintä on mennä asiakkaan luo uuden tuotteen kanssa mahdollisimman aikaisin sekä reagoida asiakkaalta saatuun palautteeseen. Ketterästi ja nopeasti, valmiina muuttamaan kaikki.

Suunnitelma kangistaa

Steve keikuttaa venettä suomalaisissakin startupeissa ja pääomasijoittajien laitureilla. Kansallisen työkulttuurimme vahvuus on jämäkkä työnteko ja hyvä suunnittelu. Rahoituslaitokset ja pääomasijoittajat vaativat usein hyviä suunnitelmia ja tarkkaa seurantaa. Niinpä nuori kasvuyritys alkaa toimia näiden kokeneiden vaikuttajien neuvojen mukaisesti. Tästä aiheutuu kaksi merkittävää ongelmaa.

Ensinnäkin, yritys jäykistyy ja alkaa reagoida huonommin. Talouden seuranta ja ”suunnitelmanmukaisuus” saattavat parantua, mutta kyky ja nopeus muuntua huononee.

Toinen seuraamus on vielä vakavampi. Yrityksen huomio kiinnittyy vääriin asioihin. Liiketoimintasuunnitelman seuraaminen ei ole startupin tärkein tehtävä, vaan uuden liiketoiminnan innovointi. Suunnitelmien tulee elää jatkuvasti ja kehittyä nopeasti. Niiden kuuluukin osoittautua vääriksi – parhaimmillaan mahdollisimman nopeasti.

Usein yrityksen lisärahoitus ohjaa myös yrityksen tarkkailemaan talouttaan tarkemmin. Myös tässä käyttöön otetaan usein väärät Excel-pohjat: ei yrityksen tulisi seurata tasetta tai edes liikevaihdon kehittymistä alkumetreillä, sillä ne eivät ole aloittelevan yrityksen tärkeimpiä mittareita. Sen sijaan seurata tulisi esim. myynnin tehokkuutta ja myyntisyklin pituutta, rahoituksen riittävyyttä, referenssiprojektien tilannetta ja kykyä reagoida palautteeseen.

Suuryrityksen sylistä omille jaloille

Suomen yrittäjyyskulttuuri on nuorta ja osaamisemme ohutta. Suuri osa kansainvälisen tason osaamisestamme ohjelmistobisneksessä on syntynyt suurten yritysten syleilyssä. Paljon hyvää osaamista on näin syntynyt – mutta juuripa isojen yritysten kontekstissa. Tässä suhteessa Steven havaintoja onkin syytä kuunnella huolella erityisesti meillä Suomessa: startupit tarvitsevat hyvin erilaisia toimintamalleja kuin suuret.

”Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty”, ajattelee meillä moni. Startup yrittäjyydessä homma taitaa mennä niin, että liian hyvä suunnitelma on kaiken pahan alku.

Suosittelen Steven esitysten seuraamista tällä viikolla. Salit alkavat olla jo täynnä, mutta osa esityksistä striimataan verkkoon.

Hyvää, joustavaa ja ketterää yrittäjyyden päivää.

Jyrki Kontio on ohjelmistoalan yrittäjä ja vaikuttaja. Hän on aiemmin toiminut ohjelmistoliiketoiminnan professorina TKK:lla ja tehnyt pitkän uran Nokiassa. Kontio toimii tällä hetkellä hallituksessa tai advisory boardissa mm. QPR Softwaressa, Softabilityssä Jenkatehtaassa ja Givgetissä. Hänen kotisivunsa ovat www.jyrkikontio.fi.

Kasvutalli

Ex-nokialaiset ovat dopingia Suomelle

Nokia on jalkauttamassa Microsoft-strategiaansa ja sen myötä ulkoistanut Symbian-kehityksen ja ylläpidon. Samalla noin 1400 Nokian työntekijän työsuhde päättyy.

Nokian kannalta hiipuvan käyttöjärjestelmän kehitystyön ulkoistus on fiksu liike: näin yrityksen fokus saadaan uuteen bisnekseen. Samalla ratkeaa myös monen Symbian-ammattilaisen työsuhteeseen liittyvät ongelmat: ei irtisanomisia vaan työsuhteen siirto hyvälle kansainväliselle työnantajalle.

Nokia pitänyt tähän asti osaajistaan hyvin kiinni. 1990-luvulta lähtien optio-ohjelmat lukitsivat parhaat osaajat kasvujohteiseen uraan Nokialla. Samaan aikaan naapurimaan rakkaalla kilpailijalla oli enemmän vaikeuksia ja huonommat sitouttamiskeinot. Ericssonilta poistuikin paljon huippuosaamista noina aikoina.

Ex-ericssonilaiset olivat kuitenkin hyvä voimavara Ruotsin it-alalle ja kasvuyrittäjyydelle, sillä näin ykkösluokan kansainvälistä osaamista siirtyi muihin osiin kansantaloutta.

Nokia on – viimeaikaisesta jälkiviisastelusta huolimatta – Suomen parhaiten johdettuja suuryrityksiä, joka on onnistunut vuosikausien ajan rekrytoimaan parhaat resurssit markkinoilta sekä antamaan henkilöstölleen erinomaiset mahdollisuudet kehittyä.

Ex-Nokialainen on yleensä huippuosaaja kansainvälisellä tasolla. Nyt tuota huippuosaamista siirtyy Nokian lasiseinien ulkopuolelle ja tämä on Suomen talouden kannalta erinomainen asia.

Kun tämä tapahtuu kohtalaisen lyhyessä ajassa, edessä on haasteita. Kaikille ei heti löydy parhaita työpaikkoja ja ”ylitarjonta” laskee aloituspalkkoja. Pitkässä juoksussa tilanne kuitenkin tasaantuu. Ja kun bisnes pääsee entistä parempaan vauhtiin, osaamiset ja urat kohtaavat paremmin toisensa.

Olisi erittäin toivottavaa, että mahdollisimman moni ex-nokialainen päätyisi yrittäjäksi itse tai menisi mukaan perustettaviin yrityksiin.

Olen itse siirtynyt jo 10 vuotta sitten Nokialta. Ensin professoriksi tsaarinaikaiseen yliopistokulttuuriin, sittemmin kasvuyrittäjäksi ja hallitussparraajaksi ohjelmistoalalle. Näiden kokemuksien myötä muutama neuvo ex-kollegoille – ja heitä palkkaaville yrityksille:

1. Tee se itse: Nokialla on poikkeuksellisen hyvät resurssit ja vahvat prosessit. Pienemmissä yrityksissä asiat joutuu itse tekemään pidemmälle (lue: valmiiksi). Ei riitä, että teet kalvot siitä miten lapiota käytetään – kääri hihat ja tartu itse varteen.
2. Tarkista asenteesi: Nokian kokemusta ja malleja ei voi soveltaa sellaisenaan, ne voivat olla joskus liian hienoja tai muuten vaan sopimattomia muiden yritysten tilanteeseen. ”Meillä Nokialla...” on huono tapa neuvoa muita bisneksen teossa.
3. Ota riskejä: Uramuutos sinällään – ja varsinkin mahdollinen yrittäjyys – ovat riskipitoisempia vaihtoehtoja kuin tutut tehtävät Nokialla, mutta varsinkin kasvualoilla ja pienissä yrityksissä menestys vaatii sitä.
4. Ketteröidy: Tilanteet pienissä yrityksissä muuttuvat nopeasti ja suuremmissakin suunnitelmat ja strategiat ovat epäselvempiä kuin Nokialla. Nopea reagointi vaatii myös oman ajattelun nopeaa muuntamista.
5. Opi nopeasti: Nokian lasiseinien sisällä on valtavasti tietoa. Nokian ulkopuolella tietoa on kuitenkin vielä enemmän ja pienempien firmojen täytyy ymmärtää asioita myös oman laatikkonsa ulkopuolelta – ja pienemmin resurssein. Selvitä uuden firmasi kannalta relevantit asiat itsellesi ja treenaa itsesi nopeaksi oppijaksi.

Nokialta vapautuva osaajajoukko on valtava piristysruiske – suorastaan dopingia – Suomen ohjelmistoalalle. Haluaisinkin oikeastaan onnitella kaikkia irtisanottuja siitä, että heillä on mahdollisuus tehdä uutta uraa ja auttaa muita yrityksiä kasvamaan. Huippuosaajille on aina kysyntää.

Tekniikan tohtori ja kappatieteiden maisteri Jyrki Kontio on Tietoviikon uusin bloggaaja. Kontio on yrittäjä, vaikuttaja ja konsultti, joka toimii ohjelmistoalan ja -yritysten kasvun vauhdittajana. Hän on aiemmin toiminut ohjelmistoliiketoiminnan professorina TKK:lla ja tehnyt pitkän uran Nokiassa. Kontio toimii tällä hetkellä hallituksessa tai advisory boardissa QPR Softwaressa, Webropolissa, Cesimissä ja Givgetissä. Hänen kotisivunsa ovat www.jyrkikontio.fi.