Analyytikot

Analyytikot

Vihreästä ICT:stä vihreään liiketoimintaan

Kööpenhaminassa oli viime viikolla YK:n suuri ilmastokokous. Ilmastonmuutoksesta ja sen merkityksestä löytyy vankkoja mielipiteitä puolesta ja vastaan, mutta silti voidaan sanoa, että ympäristö, energia ja niukat resurssit muodostavat yhden tämän hetken suurista yhteiskunnallisista megatrendeistä. Talouden ja väestön kasvu lisäävät öljyn, veden ja ruokatarvikkeiden kysyntää ja nostavat samalla näiden hintaa. Ympäristö ja ilmasto ylikuormittuvat suojelutoimista huolimatta ja vähenevät resurssit ovat yksi suurista kansainvälisen turvallisuuden uhkista.

Entä miten tämä kaikki liittyy tieto- ja viestintäteknologiaan, pitääkö ict-alan reagoida ympäristö- ja ilmastokysymyksiin?

Gartnerin vuonna 2007 julkaistussa analyysissä ict-alan ja -laitteiden todettiin tuottavan noin kaksi prosenttia maapallon hiilidioksidipäästöistä. Ensi lukemalta kaksi prosenttia tuntuu vaivaisen pieneltä luvulta. Analyysin seuraavassa vaiheessa kuitenkin selvisi hätkähdyttävästi, että myös pahana saastuttajana pidetty lentoliikenne tuottaa täsmälleen saman määrän CO2-päästöjä. Gartnerin analyysin julkistuksen jälkeen moni heräsi miettimään keinoja vähentää tieto- ja viestintäteknologian päästöjä.

Vihreys nousee - mutta laahaa edelleen perässä

Ict-alan sisäiseen ympäristöystävällisyyteen ja omiin päästöihin onkin kiinnitetty vuosi vuodelta enemmän huomiota. Vihreys oli nousussa, kun vuoden 2009 alussa kysyttiin suomalaisten tietohallintojohtajien prioriteetteja. Kysyntähetkellä joka kolmas it-päättäjä oli jo huomioinut tietotekniikan ympäristövaikutuksia ja lisäksi noin viidennes vastaajista aikoi huomioida ympäristöasioita vuoden 2009 aikana. Yleisesti ottaen ympäristöasiat jäivät kuitenkin prioriteettilistalla kauaksi kärjestä. Tärkeimmiksi kehityskohteiksi nousivat muun muassa it:n tuottaman liiketoiminnallisen hyödyn lisääminen ja kustannussäästöt.

Suomessa tietohallintoa harvoin viherretäänkään vihreyden itsensä vuoksi. Taloudelliset edut ja kustannussäästöt ovat suurimpia vaikuttajia myös monien tietohallintoalan ympäristöhankkeiden taustalla. Tämän ohella tietotekniikan viherryttäminen koetaan imagoasiaksi tai yhteiskuntavastuuseen liittyväksi kysymykseksi.

Vihreän sävyjä

On kuitenkin yksipuolista keskittyä vain tietohallintoon ja ict-alan omien päästöjen käsittelyyn. Ict-ala voi tarjota monia mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöongelmien torjunnassa. Jo aiemmin mainittua lentämistä - ja muuta matkustamista - korvataan neuvottelupalvelujen käytöllä. Perinteisestä paperilaskutuksesta ollaan hitaasti siirtymässä kohti sähköistä laskutusta. Teknologiayritykset ja palveluntarjoajat kehittävät jatkuvasti uusia, ympäristön kannalta parempia tuotteita ja palveluja. Monelle yritykselle kyseessä on hieno liiketoimintamahdollisuus.

Ict:n avulla voidaankin kehittää uusia toimintatapoja, uutta liiketoimintaa ja samalla pienentää ict-alan synnyttämien päästöjen lisäksi myös niitä muita 98 prosenttia päästöistä. Tällöin ollaan asian ytimessä.

Kirjoittaja on Marketvision analyytikko.

Analyytikot

Kuka auttaisi alihankkijaa?

Alihankkijat monilla toimialoilla ovat kovan ja ristiriitaisen tulevaisuuden edessä. Esimerkiksi koneenrakennusalalla, jonka menestyksellä on koko Suomenkin taloudelle erittäin keskeinen vaikutus, alihankkijat elävät erittäin vaikeita aikoja. Moni alihankkija kokee, ”ettei millään muulla kuin alhaisella hinnalla ole nyt merkitystä”, kuten erään keskikokoisen alihankintayrityksen toimitusjohtaja allekirjoittaneelle hiljattain totesi.

Hintapaineiden lisäksi maksuaikatauluja on pidennetty yksipuolisilla ilmoituksilla, ”ota tai jätä” saateviestinnällä. Samanaikaisesti laaturaportoinnista vaaditaan yhä enemmän - hyväksyttäviksi toimittajiksi pyrkiviltä vaaditaan nopealla aikataululla englanninkielisenä ja asiakkaan tarkasti määritellyt tietotarpeet täyttävää tietoa.

Asiakkaille on yhä kriittisempää myös osata ostaa oikeaan aikaan – tai kääntäen välttää ostamasta väärään aikaan – jotta myyntilupaukset voidaan synkronoida alihankinta- ja tuotantoaikataulujen kanssa. Tämä puolestaan näkyy alihankkijoille vaatimuksena tuottaa yhä tarkempaa ennustetietoa asiakkaan tietojärjestelmiin sopivassa muodossa.

Onko ict-alihankkijan tilanne parempi?

Suomessa toimivien ict-palvelu- ja –ohjelmistoyritystenkin joukossa on monia, jotka toimivat alihankkijoina asiakkaittensa projekteissa. Työ on useimmiten ”time and material” –pohjaisesti hinnoiteltu tiiviisti tuotteistettujen asiantuntijapalveluiden ollessa vielä vähemmistössä.

Vuoden 2009 vaihtuessa vuoteen 2010 vaikuttaa siltä, että alihankkijoillekin riittää töitä ja projekteja, vaikka kannattavuus ja kuormituksen tasaaminen palveluintensiivisessä toimintamallissa ovat monen yrityksen rasitteina. Sekä julkisen sektorin että suuryritysten hankesalkuissa on pitkäkestoisia projekteja, joihin tarvitaan ulkopuolista osaamista täydentämään omia resursseja.

Haasteita ja paineita kuitenkin on. Hintapaineet kovenevat edelleen. Suomalaiset toimittajat kohtaavat myös jatkossa yhä kovenevaa kilpailua erilaisten pilvipalveluiden ja niihin kiinteästi kytkeytyvän SaaS-mallin yleistyessä. Tämä kehitys avaa paitsi suomalaisille mahdollisuuden toimittaa uusille markkinoille, avaa se myös kotimarkkinat uudenlaiselle kilpailulle, jossa ostaminen ulkomaisilta ja globaalisti toimiviltakin kilpailijoilta tulee yhä helpommaksi. Tosin fyysisellä läsnäololla, mahdollisuudella suomenkieliseen ja säännölliseen kanssakäymiseen on jatkossakin merkitystä.

Offshoring ja nearshoring -trendit tai tarkemmin globaalien tuotanto- ja toimitusmallien yleistyminen ovat jo muuttaneet suomalaisten toimittajien toimintamahdollisuuksia. Useimmilla suurilla asiakasyrityksillä on omia ohjelmiston­kehitysresursseja Suomen ulkopuolella. Heillä on myös kokemusta ulkomaisten toimittajien hyödyntämisestä omissa projekteissaan. Monet alihankkijayritykset ovat saaneet kuulla saman vaatimuksen, minkä muiden alojen alihankkijat ovat aiemmin kohdanneet: toimittajan mahdollisuus teettää ainakin osan työstä halvemman hintatason maissa on edellytys liiketoimintasuhteen jatkumiselle.

Valmistavan teollisuuden yritykset siirtävät omia tuotantoyksikköjänsä itään sekä Euroopan halpamaihin että Aasiaan. Jatkossa halutaan, että mahdollisimman paljon alihankinnoista tapahtuu myös lähellä omaa tuotantoa, mikä tulee koskemaan myös it-palvelu- ja ohjelmistokehitystä. Miten suomalainen pk-yritys vastaa tähän, on monen yrityksen mietittävänä tällä hetkellä.

Kärjistäen voi sanoa, että pärjätäkseen pitää suomalaisen ict-toimittajan olla globaalisti kilpailukykyinen ja verkottunut sekä äärimmäisen kustannustehokas. Samalla sen pitää kyetä tuottamaan yhä parempaa ja kohdistetumpaa palvelua asiakkaille, unohtamatta proaktiivista kehitys-, tuotteistus- ja innovointiotetta sekä asiakkaan että oman toiminnan suuntiin. Tämä kaikki ei onnistu yksin.

Voisiko asiakas auttaa alihankkijaansa?

Asiakkailla ja niiden merkittävillä alihankkijoilla on yhteiset intressit varmistaa, että menestyksekäs yhteistoiminta jatkuu tulevaisuudessakin. Monelle it-loppukäyttäjäyritykselle eräänä merkittävänä perusteena säilyttää toimintonsa Suomessa on sen partneriverkoston osaaminen ja elinvoima.

Jotkut alihankkijat ovat jo toimineet proaktiivisesti ja kutsuneet isoimmat päämiehensä koolle miettimään yhdessä, miten yllä kuvatuista haasteista selvitään. Erityisen arvostettua on ollut se, että isot päämiehet ovat kutsuneet koolle omia avaintoimittajiaan suunnittelemaan jatkotoimia. Sekä toimittajat että asiakkaat ovat investoineet erilaisiin kollaboraatio-alustoihin, jotka tehostavat tilaus-toimitusprosessia päämiesten ja alihankkijoiden välillä.

Julkinen sektori voisi auttaa suomalaisia ict-yrityksiä rahoittamalla rohkeita alueellisia ja valtakunnallisia kokeiluja sekä tukemalla erilaisia verkottumisalustoja, jotka mahdollistavat toimittajille menon niille markkinoille, jonne niiden asiakkaat siirtyvät.

Kuten moni toimittajayritys on myös esittänyt, tehokkain tapa varmistaa pientenkin suomalaisten alihankkijoiden toimintaedellytykset on jatkaa niiltä ostamista. Tässä julkisen sektorin organisaatiot voisivat näyttää esimerkkiä.

Kirjoittaja on Marketvision liiketoimintajohtaja.

Analyytikot

Bisneksen riippuvuus tietotekniikasta kasvaa – hallitaanko riskit?

Liiketoimintaprosessit ovat tulleet kaikilla toimialoilla entistä riippuvaisemmiksi ict:stä eli tieto- ja viestintätekniikasta. Lähivuosina kehitys tulee jatkumaan tähän suuntaan jopa kiihtyvästi. Tämä johtuu muun muassa sähköisten palvelujen voimakkaasta yleistymisestä, ulkoisten it-palvelujen jatkuvasta yleistymisestä sekä liiketoiminnassa käsiteltävän datan määrän kasvusta. Näin ict:n toimintakyvn varmistaminen on entistä tärkeämpää myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, jotta organisaation liiketoiminnalle aiheutuvat vahingot voitaisiin ennalta rajata.

Jatkuvuussuunnittelu ymmärretään turhan usein varautumiseksi suuren luokan katastrofeihin, kuten sotiin, luonnonmullistuksiin tai Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden tapaisiin tuhoihin. Tällaiset tapahtumat ovat toki mahdollisia ja ne voivat merkitä vakavia uhkia ihmisille, yrityksille ja kokonaisille yhteiskunnille. Useimmat jonkinasteista varautumista edellyttävät uhat eivät kuitenkaan ole näin järisyttäviä. Sama pätee myös ict-riskeihin. Yrityksen toiminnan kannalta vakaviin ongelmiin ei tarvita poikkeusoloja.

Uhkia ulkoa...

Jokapäiväisessä elämässä yrityksiä vaanivat ict-riskit ovat niin arkipäiväisiä, ettei niillä tohdi häiritä toimintafilmien käsikirjoittajia. Esimerkki tällaisesta on tulipalo konesalipalveluja toimittavan yrityksen tuotantotiloissa. Osalle asiakkaista palvelut on ehkä toteutettu hajauttamalla eri tiloihin, jolloin murheet jäävät vähäisiksi. Toiset asiakkaat ovat sitä vastoin saattaneet kilpailuttaa viimeisetkin löysät eurot pois sopimuksista, karsien samalla pois ”tuottamattomat” featuret, kuten kahdennukset, varayhteydet ja varmistusten palauttamistestaukset. Toivottavasti tällaisella asiakkaalla on turvanaan liiketoiminnan keskeytysvakuutus. Tosin vakuutuskaan ei korvaa kaikkia asiakkaan bisnekselle aiheutuvia vahinkoja, kuten häiriintyneitä asiakassuhteita, saamatta jääneitä voittoja ja kolhiintunutta mainetta.

Sopimusneuvotteluissa kustannustietoinen ostaja saattaa erheellisesti lähteä siitä, että palvelutoimittajan lupaama tietyntasoinen käytettävyys on voimassa koko ajan. Force majeure -tilanteessa nämä lupaukset eivät kuitenkaan pidä automaattisesti. Niiden ei myöskään tarvitse pitää, ellei asiakas ole erikseen rajannut toimittajan mahdollisuutta vetäytyä sopimusvelvoitteistaan poikkeustilanteissa. Yleensä tämä tapahtuu ostamalla jatkuvuutta parantavia palveluja. Lisäksi asiakas voi hankkia kolmansien osapuolten auditointeja varmistaakseen, että toimittaja on riittävän kykeneväinen suoritumaan sopimusvelvoitteistaan eri tilanteissa.

Edellä kuvattu tilanne on esimerkki ulkoisten toimittajien yritykselle muodostamista riskeistä. Ict-palvelujen ulkoistamisen yleistyminen onkin lisännyt yritysten kriittistä riippuvuutta ulkoisista toimijoista. On erittäin tärkeää, että ulkopuolisten tahojen merkitys yrityksen liiketoiminnalle tunnistetaan kaikkien kriittisten prosessien kohdalla. Ulkoisia ict-palveluja hyödyntävät käytännössä kaikki yritykset. Ellei yritys osta infrastruktuuri- tai sovelluspalveluja, niin viimeistään tietoliikenne- ja telepalveluissa yrityksellä on ulkoisia sopimuskumppaneita. Monesti näillä palveluilla on yhtymäkohtia liiketoimintakriittisiin prosesseihin.

...ja sisältä

Myös yrityksen sisäisiä ict-riskejä on syytä arvioida säännöllisesti osana jatkuvuussuunnittelua. Ihmisiin liittyvät riskit eivät ole näistä ainakaan vähäisimpiä. Selkeät käytännöt ja ohjeistukset ja niiden selkeä viestiminen pienentävät erehdusten ja tahattomien vahinkojen mahdollisuutta. Ihmisistä huolehtiminen ja positiivisen ilmapiirin luominen vähentää osaltaan henkilöriippuvaisia riskejä.

Myös osaamisen laatu ja määrä ovat keskeisiä asioita liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta. Keskeisille kriittisille järjestelmille ja tehtäville onkin aina nimetty vastuuhenkilöt, mutta onko varahenkilöitä ja korvaavaa osaamista riittävästi tarjolla esimerkiksi laajan epidemian uhatessa? Asia onkin ikävän ajankohtainen.

Vastuu on johdolla

Yrityksen johto määrittää lopulta mikä on oikea tapa ja taso varautua yritystä uhkaaviin riskeihin, myös ict-riippuvaisiin riskeihin. Johdon tietoisuus liiketoiminnan kriittisyydestä sekä liiketoimintaan liittyvän riskienhallinnan jatkuvuussuunnittelun merkityksestä yritykselle ratkaisee, millä keinoin mahdollisiin takaiskuihin varaudutaan. Varautumatta jättäminen voi myös olla johdon tietoinen päätös. Jatkuvuuden turvaamiseksi vaadittavat investoinnit eivät sinällään tuota mitään, joten kireässä taloustilanteessa ja omistajien painostaessa tuloksiin voivat varautumiskysymykset jäädä vähälle huomiolle. Kuitenkin liiketoiminnan jatkuvuuden turvaaminen on ennen muuta yritysten omistajille kuuluva tärkeä asia. Siksi jatkuvuussuunnittelu – ict tämän osana – on perusteltua viedä sekä operatiivisen johdon että hallituksen asialistalle.

Kirjoittaja on Market-Vision projektijohtaja, joka vetää parhaillaan hanketta suomalaisesta ICT-jatkuvuussuunnittelusta.

Analyytikot

Uutta bisnestä uudesta järjestelmästä - mittaamalla, johtamalla vai rohkeudella?

Toiminnanohjausjärjestelmien edellyttämiä investointeja perustellaan suurimmaksi osaksi laskelmilla, jotka osoittavat toiminnan tehostumisen sekä laadun paranemisen.

Kehityshankkeiden seuranta painottuu tyypillisesti aikataulun, tehdyn työn ja toteutuneiden kustannusten seuraamiseen. Seuranta päättyy, kun hankkeen tulokset on hyväksytty – vaiheessa, jolloin investoinnista saatavien hyötyjen todentamiseen liittyvän seuraamisen tulisi vasta alkaa! Seurannan tulisi jatkua vähintään siihen asti, kunnes voidaan todeta että hankkeelle asetetut tavoitteet ja odotetut hyödyt on saavutettu.

Uusi toiminnanohjausjärjestelmä on lähes aina perustiedon tuottajana ja työn tekemisen tukijana parempi kuin entinen. Tyytyväisyyskyselyt todennäköisesti osoittavat käyttäjien ja johdon ”tykkäävän”. Tiedon laatu, toimintaan liittyvän raportoinnin ja suorituskyvyn mittaamisen edellytykset paranevat ja kaikki ovat tyytyväisiä. Vai ovatko?

Arjen parantuneista olosuhteista huolimatta on todennäköistä, että edelleenkin hukataan paljon hyödyllistä tietoa. Usean eri muuttujan yhtäaikainen seuraaminen antaisi viitteitä esimerkiksi toimenpiteitä edellyttävistä osa-alueista, mutta usein toiminnan seuraamiseen ja päätöksentekoon liittyvät käytännöt jäävät muuttamatta. "Kerran mietitty kelvatkoon, yksinkertainen on kaunista." Osoittaako tämä perimmäisen halun jättää entiselleen kaiken muun paitsi sen, minkä muuttaminen on välttämätöntä uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottamiseksi? Ehkäpä.

Useiden tutkimusten mukaan uuden järjestelmän tuomien liiketoimintahyötyjen on todettu jääneen vähäisiksi. Mutta yhtä usein tutkimuksissa on jätetty tarkentamatta mitä liiketoimintahyödyllä siinä yhteydessä tarkoitetaan.

Huolimatta hyödyn käsitteellisestä epätäsmällisyydestä sillä ymmärretään yleisesti jonkin tavoitteen saavuttamista kuten toiminnan volyymin kasvua ja taloudellisten tulosten paranemista. Tyypillisesti odotukset liittyvät myös uusiin tuotteisiin, palveluihin ja liiketoimintamalleihin.

Toiminnanohjausjärjestelmien ja muiden liiketoimintaratkaisujen kehittämistä valmisteltaessa tulee määritellä paitsi hankkeen aikaiset seurantamittarit niin myös tavoitteet ja niiden toteutumisen seuraamiseen liittyvät mittarit sekä mittaamisen edellyttämät tiedot.

Mitä enemmän toiminnanohjaus- ja muiden järjestelmien tulee tukea liiketoiminnan ja liiketoimintamallien kehittämistä, sitä monipuolisempaa ja yhtenäisemmällä syklillä tuotettavaa mittausta tarvitaan. Haasteena on mittauksen edellyttämien tietojen keruu. Toiminnanohjausjärjestelmät antavat parhaimmillaankin vain osan niistä tiedosta joita kattavassa analysoinnissa tarvitaan.

Mittariston kattaessa kaikki strategiset ulottuvuudet nähdään eri osa-alueilla tapahtuvat muutokset ja muutosta mahdollisesti selittävät tekijät jolloin voidaan joko ennakoida tai reagoida täsmätoimenpiteillä.

Tietotekniikan liiton IT Barometri 2009 -tutkimuksen mukaan it:n vaikutusten mittaaminen on suomalaisyrityksissä yleinen ongelma. Liiketoimintavaatimuksia ei mitata laajasti ja luotettavilla liiketoiminnan mittareilla. Tuotetut hyödyt perustuvat siis uskomuksiin.

Saman tutkimuksen mukaan it governance -mallien käyttö on alkuvaiheessa joten edessä on vielä paljon tekemistä jotta suomalaiset ansaitsevat käsityksensä teknologian tehokkaasta ja monipuolisesta hyödyntäjästä.

Tutkimuksessa esille tulleiden avointen vastausten perusteella painitaan edelleen perusasioiden kanssa. Esimerkkeinä liiketoimintaprosessien tehostaminen, it-projektien hallinta, sähköinen laskutus ja laskujen käsittely.

On kuitenkin korkea aika ottaa myös kaikki mahdollisuudet huomioon ja täsmentää ennakkoluulottomasti ne liiketoimintahyödyt, joita tietotekniikan avulla halutaan ja voidaan saavuttaa sekä ottaa käyttöön parhaat mahdolliset ratkaisut tulosten aikaansaamiseksi.

Uusien tuote- ja palveluinnovaatioiden sekä liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen edellyttää mittavaa tiedon keruuta, yhdistelyä, säännöllisesti tapahtuvaa seurantaa ja analysointia, mutta myös ennakkoluulottomuutta muuttaa käyttäytymis- ja toimintamalleja.

Kirjoittaja toimii johtavana konsulttina Marketvisiossa.

Analyytikot

Mitä hyötyä bisnesprosessien ulkoistamisesta on?

Marketvisio on seurannut tiiviisti jo usean vuoden ajan liiketoimintaprosessien ulkoistuskehitystä (business process outsourcing, bpo). Kohteena ovat lähinnä sellaiset liiketoimintaprosessit, joissa it-ratkaisuilla on merkittävä, jopa ratkaisevan tärkeä rooli. Tällöin ulkoistuksiin sisältyy usein prosessikehityksen ohella järjestelmäkehitystä tai it-ulkoistusta.

Viimeisin laajempi selvitys liiketoimintaprosessien ulkoistustilanteesta isoimmissa suomalaisissa yrityksissä tehtiin alkusyksystä. Kasvun vauhdittumista on odoteltu jo vuosia. Yleisvaikutelma on kuitenkin edelleen se, että liikkeelle on lähdetty erittäin varovaisesti ja tilanne näyttää kohtalaisen vakiintuneelta. Eniten on ulkoistettu taloushallintoa, henkilöstöhallintoa ja logistiikkaa, mutta niitäkään ei vielä mitenkään laajassa mittakaavassa. Kysymys on lähinnä pienten osien tai osaprosessien ulkoistamisesta. Laajempien kokonaisuuksien ulkoistaminen on harvinaista.

Markkina näyttää vielä jossain määrin kehittymättömältä. Toiminnot halutaan pitää omissa käsissä ja itse tekemisen kulttuuri on vielä vahvasti vallitseva. Näyttäisi siltä, että muutosvastarinta ja pelko kontrollin menetyksestä hillitsee ulkoistusintoa. Lisäksi ulkoistamisen ei uskota tuovan mitään erityistä lisäarvoa vallitsevaan käytäntöön.

Useissa yrityksissä pelätään myös osaamisen valuvan ulos ulkoistamisen myötä. Uskotaan, että sitä olisi työlästä saada takaisin, mikäli ulkoistusta ei enää haluttaisi jatkaa. Monissa yrityksissä halutaan hyödyntää omaa organisaatiota, jonka koetaan toimivan hyvin ja palvelevan joustavasti muun organisaation tarpeita.

Toki onkin toimintoja, joiden ulkoistamista tuskin on syytä harkita. Yleensä mitä lähempänä strategiaa ja ydinbisnestä liikutaan, sitä todennäköisemmin halutaan pitää kontrolli tiukasti omassa organisaatiossa. Esimerkkinä riskialttiista ulkoistuskohteesta voi olla toiminto, joka muodostaa ratkaisevan tärkeän rajapinnan asiakkaaseen.

Voidaan tietenkin myös kysyä, kuinka hyvin liiketoimintaprosessien ulkoistuspalveluja tarjoavat yritykset ovat hoitaneet tonttiaan, kun markkinoiden kasvu ei kovasti näytä liikahtavan eteenpäin jatkossakaan. Markkinoilla on mahdollisuuksia, mutta pallo on nyt aika vahvasti palveluntarjoajilla.

Palveluntarjoajia tai heidän tarjontaansa ei tunneta kovinkaan hyvin. Heidän argumentointinsakaan ei ole ollut riittävän vakuuttavaa. Potentiaalinen palvelun käyttäjä haluaa saada tukea päätöksenteolleen ja varmuuden siitä, että ulkoistuksesta saadaan tuntuvaa lisäarvoa liiketoimintaan, liittyy se sitten prosessin toimivuuteen, kustannussäästöihin, asiantuntemuksen hyödyntämiseen tai parempaan raportointiin. Käytännön esimerkit ja näytöt ovat parhaita.

Monissa yrityksissä liiketoimintaprosessi nähdään kokonaisuutena, ja oleellista onkin se, mitä palveluja ja osaamista palveluntarjoajalla on tarjota tuohon kokonaisuuteen.

Toisin kuin liiketoimintaprosesseissa, tietotekniikassa ulkoistusaste Suomessa on erittäin korkea, varsinkin Euroopan mittakaavassa. Suomen erityispiirteenä voidaan pitää sitä, että asiakkaan ja palveluntarjoajan yhteistyösuhteesta on monessa tapauksessa rakentunut tiivis ja luottamuksellinen. Voitaisiinko tältä alueelta löytää eväitä myös liiketoimintaprosessien ulkoistukseen ja ulkoistajalle lisäarvoa tuottavaan yhteistyöhön?

Kirjoittaja on Marketvision analyytikko.

Analyytikot

Venäjän it-palvelumarkkinat nousussa

Kansainvälinen talouskriisi on iskenyt rajusti myös Venäjälle ja sen seurauksena kokonaismarkkinakasvu on ollut negatiivista koko alkuvuoden 2009. Kokonaisinvestoinnit supistuivat ensimmäisellä vuosipuoliskolla yli 20 prosenttia.

Venäjän muuttuneet talousolosuhteet ovat suoraan vaikuttaneet myös venäläisten yritysten it-strategioihin. Yritykset karsivat määrätietoisesti kulujaan, ja tämä koskee myös informaatioteknologiaa. It-projektien valinnassa muutetaan prioriteetteja ja suositaan lyhytkestoisia projekteja.

Yritykset pyrkivätkin nyt tekemään pieniä, hinnaltaan edullisia it-projekteja. Samalla pääpaino on projektien tuomassa nopeassa hyödyssä ja liiketoiminnan tehokkuuden lisäämisessä. Haasteellisena koetaan yritysten sisällä it-projektien ja myös uusien it-strategioiden taloudellinen perustelu yrityksen liiketoimintajohdolle. Pitkäaikaiset, strategisesti tärkeät it-aloitteet ja projektit siirtyvät tulevaisuuteen, tai ne toistaiseksi jäädytetään.

Tästä huolimatta asiantuntijat ennustavat kasvua Venäjän it-palvelumarkkinoille jo tämän vuoden puolella, ja varsinkin ensi vuonna. Tämän hetken tilanteelle on ominaista, että tilaajayritykset suunnittelevat projekteja vain 3-6 kk:n päähän. Usein vielä suurehkokin projekti pilkotaan pienempiin osiin, jotta sen toteutumista olisi helpompi valvoa ja rahoitus ei olisi liian kallista. Keskeisiä kehitysalueita yrityksissä ovat it-strategian tarkistaminen tai uusiminen, järjestelmien optimointi, olemassa olevan infrastruktuurin tehokas ohjaus, sekä luonnollisesti kustannusten vähentäminen.

Etenkin julkiselle terveysalalle povataan kasvua it-projektien osalta. Samoin merkkejä elpymisestä on näkyvissä öljy-ja kaasusektorilla sekä osittain finanssisektorilla yksittäisissä pankeissa ja vakuutuslaitoksissa. Koska it-henkilökuntaa vähennetään - mukaanlukien it-johtajat – on markkinoilla yhä enemmän kiinnostusta palvelujen ulkoistamiseen. Tällä sektorilla odotetaankin suurinta kasvua lähikuukausina. Koska tällä rintamalla it-palvelutarjonta on Venäjällä vasta kehittymässä, tarjoaa se lupaavia mahdollisuuksia myös läntisille yrityksille.

Venäjän talouslamassa jotkut asiantuntijat näkevät myös positiivisia piirteitä. Yritykset voivat karsia ”löysät” pois organisaatioistaan ja resurssien saatavuus on parantunut. Toisaalta rajallisilla resursseilla on vaikeampaa toteuttaa vaativia it-projekteja. Talouslaman aiheuttamaa on myös se, että nyt it-osastoilta vaaditaan nopeampia, halvempia, mutta parempia tuloksia kuin aikaisemmin. Näissä haasteissa läntiset palveluratkaisut ja tarjonnat voivat olla kilpailukykyisiä ja erittäin kysyttyjä.

Kirjoittaja on Marketvision Venäjän-myyntijohtaja.

Analyytikot

Työttömyys uhkaa it-markkinoiden kehitystä

Marketvision syyskuussa julkistaman arvion mukaan Suomen it-markkinoiden arvo supistuu vuoden 2009 aikana reilut kolme prosenttia. It-markkinoiden ei siis arvioida supistuvan yhtä voimakkaasti kuin Suomen bruttokansantuotteen. Ennustelaitosten viimeaikaisten arvioiden mukaan Suomen BKT supistuu kuluvana vuonna vähintään 5 prosenttia, joidenkin arvioidaan mukaan jopa 7 prosenttia vuoteen 2008 verrattuna.

Jos vaihteluväli tämän vuoden BKT:n kasvu- eli käytännössä laskuarvioissa onkin melkoinen, ollaan ensi vuodesta vielä enemmän eri mieltä. Toiset ennustajat uskovat BKT:n supistuvan vielä 2010, toiset – ehkä enemmistö – näkevät bruttokansantuotteen jälleen kasvavan. Kovin suurta kasvua ei tosin uskalla povata kukaan. Nousu takaisin vuoden 2008 tasolle vie joka tapauksessa vuosia.

Myös näkemykset työttömyyden kasvun nopeudesta ja syvyydestä vaihtelevat. Tilastojen perusteella voidaan todeta, että työttömyys on noussut tasaisesti huhtikuusta 2008 lähtien. Kun viime vuosina 15–74 -vuotiaiden kausitasoitettu työttömyysaste asettui 6–7 prosentin tuntumaan, rikkoutui 8 prosentin raja tämän vuoden huhtikuussa. Keväästä eteenpäin työttömyys on jatkanut kasvuaan hyppäyksittäin, siten että elokuussa oltiin jo lähellä yhdeksää prosenttia. Ensi vuonna työttömyysasteen arvioidaan saavuttavan 10–11 prosenttia.

Marketvisio arvioi it-markkinoiden kääntyvän kasvuun vuonna 2010. Positiivisten odotusten ylle lankeaa kuitenkin työttömyyden varjo. Ensimmäisenä ehkä tulevat mieleen vaikutukset yksityishenkilöiden kulutukseen: työttömäksi joutunut ei ensimmäisenä ryhdy ostamaan uusia, varsinkaan vähänkään kalliimpia laitteita. Uusimpien pelien hankinnan sijasta pelataankin ehkä nettipelejä ja niin edelleen.

Kuluttajat kuitenkin vastaavat alle 10 prosentista koko Suomen it-kulutuksesta, joten yritysten ja julkihallinnon organisaatioiden toimet vaikuttavat it-kysyntään huomattavasti enemmän. Työllisten määrän lasku vähentää niin laitteiden, ohjelmistojen, tukipalvelujen kuin koulutuksenkin kysyntää. Kun organisaatioilla on vähemmän rahaa käytettävissä, kiinnostaa myös halvemmalla ostaminen kuten offshoring. Tämä taas osaltaan vähentää Suomessa tehtävää it-työtä.

Toiminnan tehostamisen tarve saattaa toki hetkellisesti lisätä joidenkin ohjelmistojen tai palveluiden kysyntää tai muuttaa niiden hankintatapaa. Laajamittainen työttömyys heikentää silti it-markkinoiden kasvunäkymiä. Vaikka 1990-luvun alkupuolen työttömyyslukuihin tuskin ylletään – jo eläköitymisvauhdin vuoksi – on työttömyys vakava ongelma. Myös it-alan työttömyys on lisääntynyt kysynnän heiketessä.

Sopii toivoa, ettei it-alasta tule uusi rakennemuutoksen ala, jonka osalta hyväksytään korkeakin työttömyys. Sellaisia ei kukaan kaipaa lisää tähän maahan.

Kirjoittaja on Marketvision tutkimuspäällikkö.

Analyytikot

Miten siirrytään kilpailuedusta itse kilpailemiseen?

Suomalaisissa yrityksissä ja liike-elämää lähellä olevassa mediassa ja tutkimuksessa keskustellaan jatkuvasti ”kilpailuedusta” (competitive advantage, Porterin alkuperäisen käsitteen mukaan), millä yleensä tarkoitetaan yrityksen suhteelliseen menestykseen myönteisesti vaikuttavia tekijöitä. Esimerkkejä kilpailueduiksi nimetyistä tekijöistä ovat tuoteportfolio, teknologia, oman henkilöstön osaaminen, jakelukanavat sekä logistiikka.

Kilpailuetujen identifioiminen ja niiden käyttäminen esimerkiksi yrityksen markkinoinnissa on tiettyyn pisteeseen asti hyödyllistä. Ongelmana on kuitenkin lähestymistavan staattisuus, pysähtyminen tarkastelemaan tilannetta tiettynä ”snapshot”-ajankohtana, ja useimmiten vielä omilla tarkastelukriteereillä. Kärjistäen voisi sanoa, että nopeiden muutosten liiketoiminta-alueilla, joilla it-yritykset lähes poikkeuksetta toimivat, on kilpailuetu luultavasti muuttunut tai kadonnut ennen kuin sitä on ehditty vielä määritelläkään.

Kilpailu ei ainakaan hellitä

Kilpailuetuun keskittyminen on sukua Porterin ”klusteri”-käsitteelle, jota hyödyntäen on Suomessakin määritelty erilaisia yritysryhmiä, niiden toiminnan laajuutta sekä keskinäisiä vaikutusvirtoja ja keskinäisriippuvuutta. Puhumme edelleen esimerkiksi metsäklusterista, mobiiliklusterista ja ympäristöklusterista.

Syklien nopeutuessa ja keskinäisriippuvuuksien monimutkaistuessa erilaisissa yritysten ja kuluttajien välisissä verkostoissa sekä kilpailuetu- että klusteritarkastelu on auttamattomasti liian hidasta, jotta niiden kautta pystyttäisiin luomaan aidosti toimivia yksittäisen yrityksen tai yritysryhmän tarjoama- ja asiakasvalintoja.

Suomen it-markkinoilla on vielä rakenteellisia jäykkyyksiä, jotka selittävät kilpailuetu- ja klusterikeskustelujen yleisyyden. Monen yrityksen liikevaihto tulee edelleen pienehköltä joukolta pitkäaikaisia asiakkaita, sekä isojen yritysten että julkishallinnon puolelta. Osittain asiakkuuksien keskittyminen on tervettä fokusoitumista, mutta kuten elektroniikkateollisuudessa ja konepajateollisuudessakin on koettu, on sillä omat riskinsäkin.

Julkishallinnon it-markkinan pirstaleisuus ja yhteisten alustojen puute on myös rajoittanut kilpailumahdollisuuksia, mistä on ollut lyhyellä tähtäimellä monelle it-toimittajalle hyötyä. Jatkossa kilpailu tälläkin sektorilla kiristynee ja siihen tullee uusia piirteitä mm. avoimen lähdekoodin ja keskitettyjen hankintamenettelyjen ja sitä kautta suurempien ostovolyymien kautta. Kilpailu siis kiristyy.

Miten rakentaa toimiva tuoteportfolio?

Kilpailuetuajattelun kivijalkana ovat olleet tuotteet ja niiden teknisten ominaisuuksien vertailu kilpailijoiden tuotteisiin. Kun on mietitty, mitä asiakkaille tulisi myydä on monessa yrityksessä ollut valloillaan ”silver bullet” –ajattelu: hiotaan omia tuotteita niin hyviksi, että niillä voitetaan kilpailijat ja volyymin kautta tehdään voittoja. Haasteena tälle ajattelutavalle on kuitenkin yhteisöllisyyden, keskinäisriippuvuuden ja avoimuuden räjähdysmäinen kasvu, minkä myötä menestyvät yritykset ovat kehittäneet ja rakentaneet ylivertaisia palveluja tiiviissä vuorovaikutuksessa asiakkaittensa ja verkostotoimittajiensa kanssa. Aika ja kilpailijat ovat ajaneet ohi perinteisen, teknisten tuoteominaisuuksiin perustuvan tuotekehityksen.

Suomen ohjelmisto- ja it-palvelutalojen asiakkaina ovat tyypillisesti yritysasiakkaat eli B-2-B markkina on vallitseva. Kun it-ratkaisuista tulee koko ajan keskeisempi osa jokaisen kuluttajan elämää, kasvaa B-2-C -markkina vahvoin ja kumouksellisinkin kääntein. Miten suomalaiset yritykset saisivat jatkossa suuremman osan tuloistaan kuluttajamarkkinoilta?

Tuotekehitys ja tuotanto: asiakkaiden kanssa!

Nopeiden ja yllättävienkin markkinamuutosten maailmassa ehkä toimivampi lähestymistapa yrityksen tuote- ja asiakkuusvalintojen tekemiseen kuin kilpailuedun tarkastelu onkin englantilaisittain ”hustle”. Vapaasti käännettynä tämä tarkoittaa nopeata reagoimista asiakkaiden, partnerien ja kilpailijoiden liikkeisiin, jatkuvaa kyseenalaistamista ja uudistamista.

Mitä tämä tarkoittaa yrityksen tarjoaman kehittämisen osalta? Ehkä sitä, että pitäisi tuoda uutta markkinoille ja vielä lyhyemmällä syklillä kuin aiemmin. Lisäksi tuotteet ja palvelut pitäisi testauttaa asiakkailla ja usein myös rakentaa yhdessä asiakkaiden ja pääkumppaneiden kanssa, eräänlaisena jatkuvana vuoropuheluna. Ja silloin kun signaalit testauksesta ovat positiivisia, pitäisi pystyä nopeaan ja volyymiltaan laajaan lanseeraukseen ja toteutukseen – ennen kilpailijoita.

Jäykkien ja staattisten kilpailuetujen identifioinnin sijaan voisimme siis yrityksinä keskittyä vuorovaikutteisten ja osaamistalisäävien asiakkuuksien rakentamiseen ja kehittämiseen. Pitää silmät auki ja liikkua nopeasti - asiakkaittemme kanssa ja kilpailijoitamme edellä.

Kirjoittaja on Marketvision liiketoimintajohtaja.

Analyytikot

Miksei nopea laajakaista yleisty?

Suomen tietoliikennemarkkinoita seuraavan analyytikon perusteos, Viestintäviraston markkinakatsaus, ilmestyi jälleen viime viikolla. Nyt tiedämme, että Suomessa on lähes 2,25 miljoonaa laajakaistaliittymää. Lisäksi Elisa on noussut suurimmaksi matkapuhelinoperaattoriksi ja matkapuhelinverkoissa siirretyn datan määrä on kasvanut räjähdysmäisesti.

Yksi asia on kuitenkin lähes muuttumaton. Kiinteiden laajakaistaliittyminen nopeuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Nopeista laajakaistaliittymistä on puhuttu paljon viimeisen vuoden aikana. Joulukuun alussa tehtiin periaatepäätös valtakunnallisesta laajakaistahankkeesta. Tavoitteena on saada vuoden 2015 loppuun mennessä nopeat liittymät mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkko vähintään kahden kilometrin päähän lähes kaikista vakinaisista asunnoista.

Kaunis ajatus, mutta uusimmat Viestintäviraston tilastot kertovat kuitenkin karua kieltä nykytilanteesta: Kesäkuun lopussa 100 Mbps:n liittymiä tai sitä nopeampia oli Suomessa vain yksi prosentti kaikista kiinteistä liittymistä. Nopeiden liittymien saatavuudessa tai niiden houkuttelevuudessa on siis edelleen iso ongelma.

Gartner ennustaa tuoreessa analyysissään, että muutaman vuoden kuluttua kaupungeissa on saatavilla ultranopeat eli vähintään 50 Mbps:n yhteydet, mutta syrjäseudulla joudutaan tyytymään hitaisiin perusliittymiin. Ultranopeat liittymät avaavat palveluntarjoajille ja sovelluskehittäjille uusia mahdollisuuksia, mutta nämä uudet palvelut ja kommunikointitavat ovat tarjolla vain osalle meistä. Laajakaistayhteyden nopeus tuleekin jakamaan meidät kahteen eri kastiin. Digitaalinen kuilu maapallon eri osien sekä myös maiden sisällä syvenee.

Analyysinsä lopuksi Gartner päätyy tutun kuuloiseen lopputulokseen; maissa joissa nopeisiin kiinteisiin yhteyksiin siirtyminen on hidasta, tulee valtiovallan harkita vakavasti ultranopeiden verkkojen rahoitusta julkisin varoin.

Suomen laajakaista 2015 -hankkeessa ollaan nyt varmistamassa nopeiden liittymien saatavuus, mutta mihin näitä liittymiä tullaan käyttämään?

Tällä hetkellä internetiä käytetään eniten sähköpostin lukemiseen, laskujen maksamiseen ja tiedonhakuun. Kaikki tämä onnistuu kevyemmilläkin ratkaisuilla kuin kuituliittymällä. Viihde vetoaa useimpiin meistä, joten esimerkiksi televisio- ja videopalvelut, etenkin teräväpiirtolaatuisena, mainitaan usein palvelumarkkinoiden toivoina. Myös vakavahenkisemmiltä palveluilta odotetaan paljon. Etätyön pitäisi onnistua teknisesti entistä paremmin ja julkisia palveluita voitaisiin parantaa esim. telelääketieteen avulla.

Yksi palvelutyyppi menestyy nyt ja epäilemättä jatkossakin. Laiton lataaminen nopeutuu liittymän nopeutuessa.

Kaikesta huolimatta on vielä epävarmaa, ovatko kuluttajat valmiita maksamaan nopeista liittymistä. Jo tällä hetkellä operaattorit ovat kuiduttaneet suurimmat kaupungit, mutta silti nopeimmat liittymät ovat kiinnostaneet vain harvoja. Markkinoiden on siis kehityttävä, jotta nopeista liittymistä muodostuu jokamiehen tuote.

Ilman sopivia palveluja tai halpaa hintaa kuidun vetämisessä on kyse vain nopeiden liittyminen saatavuuden parantamisesta. Sähköpostin saa luettua mokkulallakin.

Kirjoittaja on Market-Vision analyytikko, joka kotioloissa joutuu toistaiseksi pärjäämään alle 50 Mbps nopeudella eli Gartnerin jaottelun mukaan karvalakkimallisella internet-liittymällä.

Analyytikot

Joko it-säästöt on säästetty?

Taloudesta on alkanut kuulua kesän aikana rohkaisevia uutisia. Mistään ratkaisevasta käänteestä parempaan tuskin vielä voidaan puhua, mutta positiivisia signaaleja on tullut tihenevään tahtiin, sekä maailmalta että Suomesta. Toiveikkuus on selvästi lisääntynyt ja mielialat kohentuneet, ja sillä on jo sinänsä suuri merkitys.

Marketvisio seuraa it-rahan käyttöä ja tietotekniikkaan suunnattuja panostuksia nykyisessä, nopeasti muuttuvassa taloudellisessa ympäristössä jatkuvasti erilaisia menetelmiä ja mittareita käyttäen. Nyt alkaa olla merkkejä siitä, että vuosi 2010 tulee olemaan selvästi erilainen kuin kuluva vuosi vuoden 2008 loppupuolesta puhumattakaan. Lähitulevaisuuskin on toki vielä monella tapaa sumea, mutta mielialat it-päättäjien keskuudessa ovat jonkin verran myönteisemmät kuin vielä alkuvuonna.

Marketvision mittarit antavat alustavia viitteitä siitä, että aiempaa useammat yritykset - sekä keskisuuret että suuret - käyttävät ensi vuonna tietotekniikkaan enemmän rahaa kuin kuluvana vuonna.

Taustalla vaikuttavat eri tyyppiset syyt. It-investointeja tehdään pitkäjänteisesti ja vanhat järjestelmät ovat tulleet tiensä päähän. Ne on uusittava talouden vaihteluista huolimatta. Tällaisia uusittavia järjestelmiä ovat mm. toiminnanohjausjärjestelmät, joiden uusiminen on suuri ja kallis hanke. Monilla on yli 10 vuotta vanhoja räätälöityjä järjestelmiä, eivätkä ne vastaa nykyajan tarpeisiin. Myös asiakastietoa halutaan hyödyntää entistä paremmin, etenkin kun halutaan varmistaa kilpailukyky nousun alkaessa. Myynnin ja markkinoinnin tarpeisiin tarvitaan näin ollen hyviä työkaluja. Laitteiden uusimisia on lykätty pahimman kriisikauden yli ja nyt sekin operaatio on edessä.

It-kustannusten supistuminen ei välttämättä aina tarkoita sitä, että uuden kehittäminen olisi jäissä ja it-kehitysprojekteja lykättäisiin eteenpäin. Yhä useammin se on seurausta siitä, että olemassa olevan it:n pyörittäminen saadaan toteutettua vähän aiempaa järkevämmin ja myös pienemmillä kustannuksilla, kun kaikki ”löysä” on otettu pois. Palvelusopimuksia on kilpailutettu ja saatu kustannustasoa painettua sitä kautta alaspäin. Tämä antaa mahdollisuuden laittaa rahaa enemmän uuden kehittämiseen.

Jos näin ei ole vielä tehty, niin nyt on korkea aika, sillä tällä hetkellä vallitsevat ostajan/asiakkaan markkinat. Palveluntarjoajat ovat valmiita tulemaan vastaan ja kuuntelemaan asiakasta erityisen herkällä korvalla.

Useissa yrityksissä mennään kuitenkin kohtalaisen normaaliin tahtiin eteenpäin ympärillä vellovasta taantumasta huolimatta. Katse halutaan tietoisesti pitää kauempana tulevaisuudessa ja kehittämällä iskukyky mahdollisimman hyväksi. It:llä on siinä usein aika iso rooli. On myös toimialoja ja yrityksiä, joiden liiketoimintaa suhdanteiden vaihtelut eivät suuremmin heilauttele.

Vaikka varsinaisia leikkauksia it-rahoihin ei enää tehtäisikään, saattaa talouskriisin perinnöksi jäädä entistä tiukempi kustannusten seuraaminen. Käytännössä se tarkoittanee mm. tiukempaa standardipalvelujen kilpailutusta ja entistä parempaa hinta- ja laatutietoisuutta.

Kirjoittaja on Market-Vision analyytikko.

Lue myös: "Pohja on nyt nähty", Mikä vetää it-alan ylös suosta?

Analyytikot

Aina voisi olla huonomminkin

Sodan uhka ei tunnu näin Suomesta katsottuna kovin ajankohtaiselta. Täällä ei liiemmin esiinny hirmumyrskyjä eikä maanjäristyksiä, ja Pohjanmaan suurtulvatkin ovat nykyisin hallinnassa.

Odottamattomia luonnonilmiöitä ja onnettomuuksia kuitenkin tapahtuu eri puolilla maailmaa, joskus Suomessakin. Kauempaakin ne saattavat toisinaan vaikuttaa kotimaisten yritysten toimintaedellytyksiin. Paikallisina niillä voi pahimmillaan olla lamauttava vaikutus yrityksen toimintaan. Vaikkapa tulipalo voi pysäyttää toiminnan kokonaan. Asianmukaisen jatkuvuussuunnitelman avulla yritys voi ratkaisevasti parantaa edellytyksiään selviytyä katastrofitilanteesta.

Onko tietotekniikka hallinnassasi?

Useimmat suuryritykset ja tietyt valtion laitokset toteuttavat ainakin jollakin tasolla jatkuvuussuunnittelua. Määrätyillä aloilla kuten pankkitoiminnassa yrityksiltä edellytetään jatkuvuussuunnittelua perustuen lakeihin, toimilupiin tai muihin määräyksiin. Tällaisissa olosuhteissa tuntuu itsestään selvältä, että organisaation tietotekniikan tulee kuulua jatkuvuussuunnittelun piiriin.

Tietotekniikka­intensiivisimpien toimialojen lisäksi lähes millä tahansa alalla on yrityksiä, jotka ovat tulleet pitkälti riippuvaisiksi erilaisten it-ratkaisujen toiminnasta. Siksi on tärkeää huolehtia siitä, että yrityksen tietotekniikka toimii mahdollisimman hyvin myös poikkeustilanteissa. Samoin on olennaista suunnitella etukäteen, kuinka yrityksen kannalta elintärkeät tietotekniset toiminnot ja palvelut saadaan palautettua toimintakuntoon katastrofin jälkeen.

Tietotekniikan jatkuvuuden turvaamisessa huomionarvoisia asioita on paljon ja niitä voidaan luokitella monin tavoin. Osa näistä asioista on organisaatioiden omissa käsissä, osa taas muiden osapuolten vastuulla. Entistä suurempi osa varsinkin suurten ja keskisuurten organisaatioiden tietotekniikasta järjestetään sopimussuhteessa jonkin ulkoisen palvelutoimittajan kanssa. Tällöin asiakas on useiden it-ratkaisujensa kohdalla täysin riippuvainen palvelutoimittajien kyvystä tarjota sovitun tasoista käytettävyyttä ja kyvystä selviytyä ulkoisista ongelmista.

Palvelutoimittajakin osaksi jatkuvuussuunnittelua

Oman ja palvelutoimittajien osaamisen varmistaminen on yksi osa it-jatkuvuussuunnittelua. On selkeä riski, mikäli liiketoimintakriittisen järjestelmän toiminta on kiinni vain harvojen tiettyjen henkilöiden osaamisesta ja ammattitaidosta. Tämä ei välttämättä ole erityinen ongelma yrityksissä, joissa hyödynnetään lähinnä pakettiohjelmistoja ja standardeja ohjelmistotuotteita. Paikoitellen käytössä voi kuitenkin olla ohjelmistoja, joiden kriittisiä osia on kehitetty vuosikymmeniä sitten tuonaikaisilla sovelluskehittimillä. Tällöin osaamisen saatavuus saattaa muodostua ongelmaksi ilman ulkoisista syistä tapahtuvaa kriisiäkin, mutta viimeistään kriisin yllättäessä ongelmia on odotettavissa.

Yritysten käyttämät palvelukeskukset voivat tarjota muun muassa kahdennettuja tietoliikenneyhteyksiä. Samoin palvelinkapasiteetin saatavuus ja tietovarastojen olemassaolo saatetaan turvata monin eri varotoimenpitein. Edullisen työvoiman maissa tuotettavien it-palvelujen yleistyminen herättää kuitenkin kysymyksen siitä, kuinka hyvin nämä palvelut toimivat huomattavissa poikkeustilanteissa ja kuinka ne palautetaan tarvittaessa ennalleen.

Asianmukainen it-jatkuvuussuunnitelma toimii kuin vakuutus. Keveisiin varmistuksiin perustuva jatkuvuussuunnitelma tai peräti päätös olla tekemättä mitään jatkuvuusvalmisteluja voi sekin olla perusteltu, mikäli päätös on harkittu ja tietoinen. Kuten vakuutuksenottaja, myös jatkuvuussuunnittelun toteuttaja ottaa kantaa siihen millaisiin katastrofeihin ja poikkeustilanteisiin on syytä varautua ja mihin ei.

Kirjoittaja on Market-Vision projektijohtaja, jolla on palo-, henki- ja muita vakuutuksia joka lähtöön.

Analyytikot

Miten kloonataan unelma-asiakkaita?

Asiakaslojaalisuus, liiketoiminnan kannattavuus ja uusi kasvu ovat nyt voimakkaasti liikkeenjohdon agendalla. Jokaisessa johtoryhmässä ja joka ikisessä kokouksessa on varmasti tänä vuonna käsitelty näitä asioita. Syy on selvä, vaikka tunnetaankin eri nimillä: taantuma, selviytymistaistelu, uuden kasvun edellytykset, huomattavat tehostamis- ja kustannusoptimointitarpeet, toimialan pudotuspeli ja niin edelleen.

Ict-alalla palveluja ja ratkaisuja tarjoavissa yrityksissä, kuten muillakin toimialoilla, on perinteisesti tehty melko säännöllisesti asiakastyytyväisyystutkimuksia ja muita selvityksiä. Näiden voidaan ymmärtää paremmin mikä on asiakkuuksien ’terveydentila’ ja millaista ’hoitoa’ asiakassuhteisiin pitäisi kohdistaa.

Markkinoilla on vallinnut pitkään hajaannusta asiakaskuuntelun käytännöissä. 90-luvun alussa tuotiin markkinoille amerikkalaisten markkinoinnin gurujen ajatusten pohjalta kuiluanalyysitarkastelu, josta johdetut tyytyväisyysselvitykset perustuivat eri asioiden ajatellun tärkeyden ja koetun tyytyväisyyden välisten kuilujen tarkasteluun. Mitä suurempi kuilu, sen suurempi huoli ja kehitystarve. Jatkoksi tälle, ja ensimmäisessä aallossa ict-alan tarpeisiin, kehitettiin myös benchmarking -tarkastelua: Miten meillä menee asiakastyytyväisyydessä suhteessa naapuriin?

Epäsuhta asiakaskuuntelun ja strategian välillä?

Suomessakin on vähitellen muodostunut tutkimusteollisuutta ja -kilpailua edellä esitellyn kuilutarkastelun ja koetun palvelun laadun oppien pohjalle. Yritykset ovat tottuneet tiettyyn yhteen tapaan tehdä näitä asioita. Jos menee kivasti, siitä voi kertoa kaikille, ja jos menee huonommin, niin asia selitellään pois päiväjärjestyksestä. Monien tutkimusten perusteella näyttää kuitenkin siltä, että asiakaskuuntelun ja strategian tai arvolupauksen välillä saattaa olla häiriö tai epäsuhta.

Yritysten toimintaympäristö on muuttunut. Ehkä ei kannattaisi miettiä liikaa sitä mitä asiakas summittaisesti kokee tärkeäksi, ja miten yritys on vastaavasti onnistunut rakentamaan hyviä asiakaskokemuksia juuri niissä asioissa. Voidaan pohtia miten onnistunutta on, että otetaan valmiina hyllystä asiat joiden pitäisi ilmentää yrityksen ainutlaatuista kilpailustrategiaa. Mitataanko tällöin juuri niitä asiakkuusstrategian asioita, joita yrityksessä on suunniteltu?

Uuden mallin tavoite: unelma-asiakkaiden määrän kasvattaminen

Suunnittelupohjana asiakastyytyväisyyden selvittämisen perusteelliselle remontille voivat toimia asiakaskokemuksen johtamisen opit (customer experience management, cem), jotka osaavasti sovellettuina tuovat uutta tavoitteellisuutta ja hyötyjä myös asiakaskuunteluun. cem-ajattelua ja oppeja mukaillen voidaan todeta, että tyytyväisyystutkimuksen - tai asiakaskokemusmittauksen - ylimpänä tavoitteena on oltava kannattavampi ja kasvun mahdollistava liiketoiminta.

Yrityksen arvon tuottamisen periaate on vangittava asiakaskuuntelun perustaksi, ja tälle rakennetaan koko kuunteluprosessi. Suuntaa antavana työkaluna voidaan käyttää esimerkiksi tunnettua ’value discipline’ -mallia, jolla hahmotellaan missä määrin pyritään olemaan joko tehokas prosesseissa, ylivertainen ja innovatiivinen tuotteissa tai palveluissa, tai hyvin asiakasorientoinut ja asiakasläheinen toimija.

Oleellinen lainaus cem-mallista asiakaskuunteluun on niin kutsuttu touch point -tarkastelu. On selvitettävä missä kaikkialla toiminnassa asiakaskokemus syntyy, ja kuinka suuri painoarvo asialle halutaan laittaa. Painoarvon määrää toisaalta yrityksen arvon tuottamisen periaate, mutta myös kaikkein tyytyväisimpien, kannattavimpien ja lojaaleimpien asiakkaiden kokemusmaailma. Näitä unelma-asiakkaita halutaan kloonata ja operaation salaista kaavaa etsitään nimenomaan asiakaskokemusmittauksen toteutuksessa. Yhtenä konkreettisena tavoitteena on unelma-asiakkaiden määrän kasvattaminen ja sen todentaminen uusintamittauksilla. Näin asiakaskuuntelu saa entistä vahvemman aseman liikkeenjohdon agendalla ja tarjoaa samalla konkreettisia työkaluja asiakaslojaalisuuden, kannattavuuden ja kasvun kehittämiselle.

Kirjallisuutta:

• Parasuraman, Zeithaml & Berry: Delivering Quality Service – Balancing Customer Perceptions and Expectations. New York: The Free Press, 1990.
• Schmitt & Schmitt: Customer Experience Management: A Revolutionary Approach to Connecting with Your Customers. New Jersey, 2003
• Treacy & Wiersema: The Discipline of Market Leaders: Choose Your Customers, Narrow Your Focus, Dominate Your Market. Massachusetts, 1997

Kirjoittaja on Market-Vision kehitysjohtaja.

Analyytikot

Ei se järjestelmä vaan ne prosessit

Sähköisessä muodossa olevan tiedon lisääntymiselle ei ole näkyvissä loppua. Erilaisten dokumenttien ja muun tietosisällön kontrolloitu hallinta aiheuttaa kehitystarpeita varmasti lähes jokaisessa organisaatiossa. Organisaatiot ovatkin viime vuosien aikana hankkineet varsin aktiivisesti tiedonhallinnan järjestelmiä, kuten esimerkiksi dokumenttien hallintaohjelmistoja.

Tosiasia tietenkin on, että tiedonhallintajärjestelmä parantaa organisaation tiedon hyödyntämisen edellytyksiä. Järjestelmän käyttöönotto ei kuitenkaan tuo automaattisesti helpotusta organisaatioissa koettuihin tiedonhallinnan epäkohtiin, jos samalla ei kiinnitetä riittävästi huomiota toimintatapojen kehittämiseen.

Isot yritykset panostavat

Marketvisio on seurannut säännöllisesti dokumenttien ja sisällönhallintaohjelmistojen hyödyntämistä suomalaisissa organisaatioissa. Vaikka järjestelmiä käyttävien organisaatioiden määrä on tasaisesti lisääntynyt, ei tiedonhallinnan nykytila organisaatioissa ole juurikaan parempi kuin vuosien 2005 ja 2006 taitteessa, jolloin Marketvisio tutki asiaa edellisen kerran.

Viimeisimmän, toukokuussa 2009, valmistuneen tutkimuksen mukaan organisaatiot pitivät sisäisten prosessien tehokkuutta tärkeimpänä tiedonhallinnan järjestelmien avulla tavoiteltavista hyödyistä. Mitä suurempi organisaatio on kyseessä, sitä tärkeämpänä tavoitteena sisäisten prosessien tehokkuus koetaan. Vertailun vuoksi mainittakoon, etteivät esimerkiksi kustannussäästöt nouse läheskään yhtä korkealle organisaatioiden tavoitelistalla vaikeasta talouden nykytilanteesta huolimatta. Ajattelutapa tässä voi olla toki sellainen, että tehokkaiden prosessien avulla saavutetaan väistämättä myös kustannussäästöjä.

Tutkimustulosten mukaan pk-yritykset ja julkisen sektorin organisaatiot laiminlyövät keskimääräistä useammin toimintatapojen kehittämisen tiedonhallintaan liittyvien hankkeiden yhteydessä. Järjestelmäinvestoinneista on vaikeaa saada maksimaalista hyötyä, jollei toimintatapoihin kiinnitetä tietoisesti huomiota. Tämä on käsitetty jo melko hyvin suurimmissa yrityksissä, joissa toimintatapojen kehittämiseen on nyt panostettu aikaisempaa enemmän.

Dokumenttien hallinnan haasteet

Toimintatapojen kehittäminen on erityisen tärkeää niillä tiedonhallinnan alueilla, jotka koetaan yleisesti haasteellisena. Vaikka eri toimialoilla hyvin erilainen tietosisältö aiheuttaa paineita tiedonhallinnan kehittämiselle, ovat tietosisällön asettamat haasteet melko samansuuntaisia kaikilla toimialoilla. Yleisimmistä dokumenttien hallintaan liittyvistä haasteista voidaan Marketvision tekemien tutkimusten perusteella mainita ainakin seuraavat.

1. Muutosten tekeminen niin, että muutokset pysyvät hallinnassa. Muutosten tekeminen hallitusti erilaisiin tiedostoihin on aivan keskeinen haaste dokumenttien hallinnassa.

2. Pitkän tallennusajan asettamat haasteet. Miten varmistaa, että tieto on käytettävissä ja löydettävissä tarvittavan ajanjakson.

3. Dokumentteihin liittyvä tietoturva. Tietoturva-asiat nähdään haasteena yhä useammalla toimialalla.

4. Tiedon saatavuuteen ja löydettävyyteen liittyvät haasteet. Vain vajaassa puolessa dokumenttien hallintaohjelmistoa käyttävistä organisaatioista tarvittavien dokumenttien koetaan löytyvän helposti.

Tiedonhallinnalle selkeä strategia

Teknologianäkökulma edustaa edelleen merkittävää osaa tiedonhallintaan liittyvissä hankkeissa. On tietenkin tärkeää, että uusi järjestelmä esimerkiksi integroituu mahdollisimman hyvin olemassa olevaan sovellusympäristöön. Nykyään organisaatiot osaavat myös kilpailuttaa ohjelmistotoimittajia kiitettävästi. Valintaprosessissa näille asioille yleensä osataan allokoida sekä aikaa että resursseja.

Tiedonhallinnan todellisia tarpeita korostava lähestymistapa jää kuitenkin usein järjestelmähankkeissa liian vähäiselle huomiolle. Kokonaisvaltaisen toimintamallin puuttuessa toimintatapojen kehittäminenkin on usein taktisen tason toimintaa. Toistaiseksi vain ani harvassa organisaatiossa on syvällisemmin pohdittu tiedonhallintaan liittyviä kysymyksiä saati laadittu kirjalliseen muotoon oman organisaation tiedonhallinnan strategia.

Alussa jo mainittiin, että tiedonhallinnan järjestelmien avulla tavoiteltavista hyödyistä tärkeimpänä pidetään sisäisten prosessien tehokkuutta. Mihin järjestelmien avulla saavutettuun yksittäiseen hyötyyn organisaatiot ovat sitten kaikkein tyytymättömimpiä? Vastaus ei ole kovin suuri yllätys: Samaiseen sisäisten prosessien tehokkuuteen! Tuskantunne on selvä – sähköisen informaation lisääntyminen ja toimintatapojen kehittämistarve korostavat jatkossa organisaation tiedonhallintaa varten laaditun strategian tarpeellisuutta.

Kirjoittaja on Market-Vision analyytikko.

Analyytikot

Asiakas säästää, kuka joustaa?

Syksystä 2008 Marketvisio on seurannut entistä nopeammalla syklillä it-markkinoiden kehitystä. Viimeisimmän, kesäkuussa julkaistun arvion mukaan it-markkinoiden arvo supistuu kuluvana vuonna vajaat kolme prosenttia. Käytännössä siis it:tä ostavat organisaatiot käyttävät edellisvuotta vähemmän rahaa organisaation ulkopuolisiin laitteisiin, ohjelmistoihin ja it-palveluihin: joko ostamalla vähemmän tai ostamalla halvemmalla.

Kun tarkastellaan organisaatioiden tietotekniikkaan käyttämää rahamäärää, olennaisia ovat toki myös sisäiset kustannukset kuten henkilöstökulut. Marketvision viimeisimmän ict-barometrin mukaan joka viides käyttäjäorganisaatio arvioi it-henkilöstönsä määrän laskevan seuraavien 12 kuukauden aikana. Keskimääräistä useammin it-henkilöstön vähenemistä ennakoidaan suurissa yrityksissä sekä toimialoista etenkin teollisuudessa.

Kun it-budjetit kutistuvat, organisaatio saattaakin joutua valitsemaan oman it-henkilöstön pitämisen ja ulkopuolisten palveluiden ostamisen välillä. Joissakin organisaatioissa nähdään ajan olevan otollinen henkilöstön kouluttamiseen tai oman osaamisen vahvistamiseen muilla tavoin, mutta kyseessä on ehkä enemmänkin poikkeus kuin sääntö.

Kun asiakkaat säästävät, joustamaan joutuvat usein myös it-toimittajat. Toimittajan kannalta kutistuvat markkinat tarkoittavat vähemmän liikevaihtoa ja vähemmän työntekijöitä – tai tekemistä halvemmalla. Palvelun sisällöstä ei välttämättä haluta tinkiä, hinnasta kyllä. Tämä taas asettaa toimittajayritykset pulmallisen kysymyksen eteen: miten tuottaa samaa tai samantasoista palvelua pienemmällä hinnalla?

Katteista tinkiminen on ollut ehkä ensimmäinen myönnytys, mutta pitemmän päälle tarvitaan kestävämpiä ratkaisuja. Monet It-toimittajat ovatkin pyrkineet tehostamaan omaa toimintaansa, viilanneet prosessejaan ja kehittäneet palveluiden tuotteistusta. Tästä huolimatta lomautukset ja irtisanomiset näyttävät muuttuneen osaksi IT-alan arkipäivää.

Jos markkinoiden kehitystä kuvaavat luvut välillä vaikuttavat abstrakteilta, tuntuvat ne kovin konkreettisilta kun tuttavapiirissä lomautetaan tai irtisanotaan. It-alalla ei ole vielä nähty mitään konkurssiaaltoa, mutta joitakin tapauksia on jo tullut julkisuuteen. Lisää tullaan varmasti vielä näkemään, valitettavasti.

Tämänhetkisten arvioiden mukaan ei näytä kovin todennäköiseltä, että talous palaisi kasvu-uralle ainakaan kovin nopeasti. Positiivisia signaaleja on ehkä ilmaantunut siellä täällä, mutta kaiken kaikkiaan talouden kehitys nähdään edelleen varsin synkkänä vähintään tämän vuoden. Talouskäänteen ennustaminen on kuitenkin kovin vaikeaa, kuten jälleen huomattiin taantuman alkuvaiheessa.

Monessa yhteydessä, myös Tietoviikon jutuissa ja kolumneissa, on tuotu esille riskejä joita mm. it-kehitysprojektien jäädyttämiseen liittyy. Priorisointi on varmasti paikallaan, mutta toisaalta toivoisi organisaatioilta rohkeutta panostaa myös kehittämiseen eikä pelkästään säästöihin. Tietotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia on varmasti jokaisella työpaikalla vielä hyödyntämättä.

Kirjoittaja on Marketvision tutkimuspäällikkö.

Analyytikot

It avittaa valmistavan teollisuuden rakennemuutoksessa

Globaali taloustaantuma on vauhdittanut jo aiemmin alkanutta kone- ja metallituoteteollisuuden rakennemuutosta. Alan suomalaiset yritykset joutuvat pakon edessä toteuttamaan transformaation, jossa it:llä on keskeinen ja mahdollistava rooli.

Kone- ja metallituoteteollisuusyritykset työllistävät Suomessa 145 000 ihmistä ja yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 30 miljardia euroa. Näin mitattuna tämä toimiala muodostaa yhden Suomen talouden peruspilareista. Globaalin talouskasvun vuosina ja etenkin kehittyvien markkinoiden vahvan investointihyödykekysynnän ansiosta suomalaiset kone- ja metallituoteyrityksen kasvoivat ja kansainvälistyivät voimakkaasti. Talouden voimakkaan laskun myötä alan yritysten liikevaihto ja tilauskannat ovat kuitenkin laskeneet merkittävästi ja varsinkin alihankkijoiden tilanne on vaikea.

Suomalaisilta kone- ja metallituoteteollisuuden yrityksiltä vaaditaan kykyä muuttaa nykyisiä liiketoimintamallejaan pärjätäkseen globaalin taantuman vauhdittamassa toimialan rakennemuutoksessa. Automaatiota on jo lisätty ja Suomi on tässä maailman kärkimaita. Seuraavaksi tulisi katsoa it:n suuntaan ja kysyä, miten alan yritysten tulee vahvistaa omaa kilpailukykyään ja parantaa tuottavuutta it:tä hyödyntämällä.

Asiakkaat muuttavat toimintamallejaan – alihankkijan täytyy seurata

Kone- ja metallituoteteollisuuden ns. päähankkijat siirtävät valmistustaan entistä enemmän verkostoon yhä harvemmille ja suuremmille sopimusvalmistajille. Samanaikaisesti nämä suuryritykset ovat siirtäneet omaa tuotantoansa halvemman kustannuksen maihin, etenkin Kiinaan ja Itä-Eurooppaan.

Säilyttääkseen elintärkeät asiakkuutensa täytyy alihankkijoiden paitsi reagoida näihin muutoksiin myös ennakoida tulevaa. Miten alihankkija varmistaa, että jatkossakin se säilyy päähankkijansa ostajien liikekumppanina? Asiakastarpeitaan seuraava ja täten omaa transformaatiotaan toteuttava yrityksen pystyy – ja sen on ehkä pakkokin – kansainvälistää omaa toimintaansa sekä siirtyä lähemmäs tuote- ja kehityspartneruutta päähankkijoiden kanssa. Alihankkijoilla on myös ristiriitaisia ja samanaikaisia paineita sekä tuotevalikoimansa differentaatioon että suurempien volyymien valmistamiseen. Alihankkijan pitää siis tehdä vaikeita liiketoiminnallisia valintoja. It:llä on kaikkien liiketoimintamallien osalta mahdollistava rooli.

It:n rooli transformaatiossa

It:llä on keskeinen rooli, kun alihankkija tehostaa prosessejaan ja joutuu luomaan kokonaan uusia prosesseja osana liiketoimintansa transformaatiota. Keskeisiä alueita joilla vaaditaan uudistuksia ovat mm. tuotannonohjaus kokonaisuudessaan, oman toimittajaverkoston hallinta, myynti- ja markkinointi, tuotteiden elinkaaren hallinta sekä logistiikka. Lisäksi alihankkija, joka laajentaa toimintaansa järjestelmätoimittajan tai suuremman tuotantovolyymin sopimusvalmistajan suuntaan, joutuu miettimään uudelleen mm. taloushallinnon sekä henkilöstöhallinnon tehokkuutta ja näiden tukifunktioiden kykyä tukea yrityksen muutosta. Integroituminen osaksi päähankkijoiden tuotanto- ja logistiikkaketjuja tulee myös vaatimukseksi.

It:llä on kaikkien näiden transformaatiota toteuttavien prosessiparannusten osalta mahdollistava rooli. Alihankkijayrityksen tulisi tehdä it-järjestelmävalintansa ainakin kahdesta eri näkökulmasta. Ensinnäkin: tiedetäänkö, mihin suuntaan päähankkijat ovat kehittämässä omia tuotannonohjaus- ja hankintajärjestelmiään? Onko varmistettu, että alihankkija pystyy integroitumaan tulevaisuudessakin asiakkaansa tuotekehitys-, tuotanto- ja hankintaketjuihin, ettei ainakaan it:n rajapinnoista tule esteitä?

Esimerkkinä: jos päähankkijalla on käytössään SAP tai Oracle, it-päätökset tullaan todennäköisesti tekemään näiden ympärillä, ja sopimusvalmistajan tulee varmistaa omien tietojärjestelmiensä yhteensopivuus. Toinen näkökulma lähtee yrityksen omista valinnoista ja visioista: tiedetäänkö, millä it-järjestelmillä ja –ratkaisuilla on mahdollista tehostaa yrityksen avainprosseja ja tiedetäänkö, miten it-ratkaisut tulisi implementoida, ja kenen kanssa? Entä mikä on investoinnin takaisinmaksuaika?

Alan termeillä sanottuna tarjolla on erp, scm, plm, bi, pdm, bmp, crm, hr ja muita ratkaisuja. Näiden joukosta valmistavan teollisuuden yritykset suunnittelevat investoivansa etenkin toiminnanohjaus- (erp), toimitusketjun hallinta- (scm) sekä business intelligence -järjestelmiin. Tässä viidakossa alihankkijalla on todellinen mahdollisuus tehdä – haasteista huolimatta – järkeviä ja välttämättömiä investointipäätöksiä it:nsä osalta.

Opittavaa ulkomailta?

Suomalaiset kone- ja metallituoteyritykset eivät kohtaa haasteitaan yksin, eivätkä ne ole myöskään suomalaisille ainutlaatuisia. Kun mietitään, mikä rooli it:llä on ollut yksittäisten yritysten tai kokonaisten tuotannollisten ketjujen tuottavuuden nostamisessa, voidaan katsoa sekä toimialojen yli että Suomen rajojen ulkopuolelle.

Toimialojen välisessä vertailussa hyviä käytäntöjä ja oppeja voidaan hakea esimerkiksi rakentamisesta, missä pääurakoitsijoiden sekä näiden toimittajina järjestelmätoimittajien ja yksittäisten alihankkijoiden väliset tuotanto- ja hankintaketjut ovat monelta osin analogisia kone- ja metallituoteteollisuuden kanssa. Kun katsotaan ulkomaille, hyviä käytäntöjä järkevistä ja mahdollistavista it-valinnoista löytynee esimerkiksi Japanista, Saksasta sekä Yhdysvalloista.

Kirjoittaja on luovuutta ja tehokkuutta yhdistämään pyrkivä Market-Vision liiketoimintajohtaja.

Analyytikot

It-palvelut menevät nyt kaupaksi pikkuyrityksille

Marketvision viimeisen puolen vuoden aikana tekemistä it-markkinoita koskevista tutkimuksista ja selvityksistä on paljastunut hyvin johdonmukaisesti tulos, jonka mukaan it-kustannukset ovat muiden kustannusten ohella suurennuslasin alla. Uusia investointeja harkitaan yhä hartaammin ja pidempään ellei sitten päätetä kokonaan niiden lykkäämisestä tai jopa perumisesta.

On kuitenkin selvää, että olosuhteet ja näkymät saattavat vaihdella huomattavastikin eri toimialoilla ja eri yrityksissä jopa saman toimialan sisällä. Näkymät ovat karkeasti ottaen kaksijakoiset, kun verrataan suurten yritysten ja pk-yritysten arvioita it-panostuksista. Pk-yrityksissä näyttäisi tilanne olevan yleisesti ottaen se, että tietotekniikkakustannusten ennakoidaan kasvavan varsin yleisesti ainakin lähikuukausien aikana. Suurissa yrityksissä tilanne on merkittävästi tiukempi.

Marketvision keskisuurten yritysten it-kustannusten kehittymistä selvittävästä tutkimuksesta ilmeni, että 40 prosenttia tutkimukseen osallistuneista yrityksistä arvioi tietotekniikkansa kokonaiskustannusten nousevan vuonna 2009. Vastaavasti 26 prosenttia ennakoi kokonaiskustannustensa laskua. Tosin ero vuonna 2008 oli paljon suurempi kokonaiskustannusten kasvattajien hyväksi. Tulos osoittaa joka tapauksessa sen, että it-panostuksia uskalletaan ja halutaan edelleen tehdä, vaikka varovaisuus pk-segmentissäkin on yleisesti ottaen lisääntynyt.

Lähde: Keskisuurten yritysten it-kustannukset Suomessa 2008-2009, Marketvisio 5/2009.

Pk-yrityksissä on tyypillisesti tehty asioita paljon itse, ja ulkopuolisia it-palveluja on hankittu suhteessa vähemmän kuin esimerkiksi suuremmissa yrityksissä. Näin ollen palvelukustannusten osuuskin ulkoisista it-kustannuksista on pienempi.

Valtaosa it-henkilöstön resursseista käytetään pk-yrityksissä erilaisiin ylläpito- ja tukitehtäviin, joista ainakin osa voitaisiin mainiosti myös ulkoistaa. Marketvision tutkimukseen osallistuneista keskisuurista yrityksistä jopa 39 prosenttia ennakoi it-palvelukustannustensa nousua vuonna 2009. Laskua ennakoivia ei sen sijaan ole enempää kuin 13 prosenttia. Tulos merkinnee lisääntyvää rahan käyttöä myös ulkoistettuihin it-palveluihin.

Parhaillaan onkin meneillään it-palvelujen tuotteistamisbuumi, ja pk-yrityksissä ollaan hakemassa varsin yleisesti pitkäaikaisia toimittajasuhteita. Erityisesti ”oman oloinen ja kokoinen” paikallinen palvelukumppani olisi mieleinen. Pienemmät ja ketterämmät it-palveluntarjoajat näyttäisivät pärjäävän paremmin, sillä isommilla on vaikeuksia skaalata palveluja pienempien yritysten tarpeisiin.

It-palvelujen käyttöön totutellaan siis enenevässä määrin pk-sektorin yrityksissä, joskaan vauhti ei ainakaan näillä näkymin ole päätä huimaava. Nykyisessä vaikeassa tilanteessa tämäkin mahdollisuus tarjoaa kuitenkin it-palvelutoimittajille kipeästi kaivattua bisnesmahdollisuutta.

Kirjoittaja on Market-Vision analyytikko.

Analyytikot

Miten taantuma vaikuttaa ulkoistuksiin?

Marketvisio selvitti tammi-helmikuussa tietohallintojohdon näkemyksiä organisaatioidensa it-kehityskohteista. Tutkimuksen yhteydessä kyseltiin erikseen myös matalamman kustannustason maiden hyödyntämisestä it-palveluiden hankinnassa.

Tutkimukseen osallistuneista 150 organisaatiosta vajaa viidennes (18 %) kertoi ostavansa it-palveluita matalamman kustannustason maista joko suoraan tai välillisesti eli it-toimittajan kautta. Edellisenä vuonna vastaavassa tutkimuksessa offshore-ostajia oli 26 prosenttia. Jos joku oletti offshore-hyödyntämisen räjähtävän kasvuun taantuman myötä, näin ei siis ole käynyt.

Teollisuusyrityksissä it-palveluiden ostaminen offshore-mallilla on tutkimustulosten mukaan selvästi yleisempää kuin muilla toimialoilla. Tämä ei ole yllättävää, sillä kansainvälisesti toimivat, suuret teollisuusyritykset on jo aikaisemmin tunnistettu kuuluvan offshore-ostamisen eturintamaan Suomessakin.

Toisaalta edellisvuoteen verrattuna vastaajiksi on osunut vähemmän offshore-hyödyntäjiä sekä kaupan että palveluiden aloilta – tai sitten hyödyntäminen on selvästi vähentynyt näillä toimialoilla, mikä ei tunnu uskottavalta. Valtionhallinnossa puolestaan offshore-mallin hyödyntäminen on saattanut hieman lisääntyä vuoteen 2008 verrattuna.

Liikevaihdon mukaan tarkasteltuna matalamman kustannustason maiden hyödyntäminen on vahvasti suuryritysten touhua. Liikevaihdoltaan vähintään 500 miljoonan euron yrityksistä 44 % ostaa it-palveluita offshore-mallilla kun taas 50–199,9 miljoonan euron yrityksistä offshore-mallia hyödyntää vain 6 prosenttia tutkimukseen osallistuneista.

Kustannukset, kustannukset, kustannukset

Offshore-ostamista jo tekeviä tai sitä suunnittelevia pyydettiin kertomaan, mitkä tekijät vaikuttavat voimakkaimmin päätökseen ostaa it-palveluita matalamman kustannustason maista. Kysymykseen vastanneista 70 % mainitsi ”kustannukset” tai "matalammat kustannukset”. Kun mukaan lisätään vielä ne vastaajat, jotka ilmoittivat päätöksessä painavan eniten hinta/laatu-suhteen, päästään jo 80 prosenttiin kysymykseen vastanneista.

Joka kolmas huomautti, että päätöksenteossa vaikuttaa myös palvelutoimittajan osaaminen, palvelun saatavuus tai toimittajan kyky tuottaa palvelua. Muutamat totesivat, että suomalainen osaaminen on kyseisessä asiassa puutteellista tai sitä ei ole saatavilla. Jokunen vastaaja toi esille, että kyseessä on it-toimittajan oma päätös.

Nämä tulokset poikkeavat Marketvision syksyllä 2008 toteuttaman globaalia it-ostamista selvittäneen tutkimuksen tuloksista. Syksyn laadullisessa tutkimuksessa vastaajat toivat kustannusten ohella voimakkaasti esille osaamisen ja/tai palvelun saatavuuden, jopa niin että se arvioitiin kustannuksia merkittävämmäksi tekijäksi. Erityisesti tämä koski sovelluskehityksen ja sovellusten ylläpidon/hallinnan ostamista.

Talouden taantuma on toki muuttanut organisaatioiden painotuksia, ja offshore-malli saattaa nyt kiinnostaa tiettyjä organisaatioita nimenomaan kustannussyistä. Toisaalta, kuten offshore-ostamisen konkarit syksyllä toivat esille, kustannussäästöjen saavuttaminen offshore-hyödyntämisen kautta ei ole mikään yksinkertainen ponnistus.

Kirjoittaja on Marketvision tutkimuspäällikkö.

Analyytikot

Videoneuvottelu tietoliikenteen veturina

Suomalaisten organisaatioiden selkeä enemmistö ei tänä vuonna supista tietoliikennekustannuksiaan. Tähän johtopäätökseen tullaan myös toukokuussa ilmestyvässä Marketvision tutkimuksessa Tietoliikenteen prioriteetit ja videoneuvottelujärjestelmät.

Olennaisiin tietoliikennesäästöihin ei usein ole edes mahdollisuutta. Monet käytössä olevat tietoliikennepalvelut ovat välttämättömiä organisaation tavanomaisen toiminnan kannalta. Muuttuvista kustannuksista lähinnä puhelinkuluihin voidaan jossain määrin vaikuttaa. Vajaakäytöllä toimivien yhteyksien lakkauttamisella samoin kuin teknisesti vanhentuneista ratkaisuista luopumalla voi saavuttaa konkreettisia säästöjä, mikäli tällaisia sattuu olemaan käytössä.

Säästöjen sijaan organisaatiot näkevät mahdollisuuksia monissa tietoliikennettä hyödyntävissä palveluissa. Tavallisesti mahdollisuudet liittyvät oman toiminnan tehostamiseen. Joissakin tapauksissa on tarvetta kokonaan uusille ratkaisuille.

Liiketoimintasovellusten mobiilin hyödynnettävyyden lisääminen helpottaa ja tehostaa paljon liikkuvien työntekijöiden työtä. Työn liikkuvuuden lisääntyessä myös edistyneille yrityskommunikaation ratkaisuille on aiempaa enemmän käyttöä. Mobiiliteknologian hyödyntämisen kehittäminen on toiseksi yleisimmin mainittu tietoliikenteeseen liittyvä ratkaisualue, jolla organisaatiot aikovat tehostaa toimintaansa tai saavuttaa säästöjä. Useimmin tähän pyritään lisäämällä videoneuvottelun käyttöä.

Äänen, kuvan ja sisällön jakaminen liikkuvien työntekijöiden ja eri etäällä toisistaan sijaitsevien toimipaikkojen kesken on nyt selvästi entistä kiinnostavampaa. Tiukentuneet matkustusbudjetit ohjaavat yrityksiä suosimaan edistyneitä yrityskommunikaation ratkaisuja, muiden muassa videoneuvottelua. Näin viestintäteknologia on keskeisessä roolissa yritysten pyrkiessä tehostamaan toimintaansa.

Valtionhallinto on ollut viime vuosina selkeä edelläkävijä edistyneiden videoneuvotteluratkaisujen käyttöönotossa. Taantuman myötä myös yksityisen sektorin kiinnostus videoneuvottelua kohtaan on voimistunut.

Videoneuvottelun tuoma ”vihreys” ymmärretään hyvin usein merkittäväksi lisähyödyksi.

Tietotekniikan ympäristönäkökulmien huomioiminen on saanut viime aikoina osakseen kasvavaa arvostusta. Tämä johtuu paitsi pr-syistä niin myös siitä, että useat viherryttävät toimenpiteet ovat taloudellisista syistä yksinkertaisesti järkeviä. Tietyillä aloilla kuten liikenteessä ja metsäteollisuudessa ympäristökysymyksiin kiinnitetään erityisesti huomiota julkisuuskuvan takia.

Videoneuvottelun sisältämä vihreysaspekti ei jää varmasti huomioimatta, mikäli ympäristöasiat on noteerattu yrityksen johdon asialistalla.

Muita lähivuosien painopistealueita tietoliikenteen kehittämisessä ovat yhteysnopeuksien kasvattaminen ja tietoliikennettä koskevan tietoturvallisuuden sekä toimintavarmuuden lisääminen. Muun muassa videoneuvottelun yleistyminen on omiaan lisäämään entistä nopeampien yhteyksien kysyntää. Samalla tekninen kehitys ja yhteyksien hinnoittelu ohjaavat asiakkaiden valintoja muutenkin kohti nopeampia yhteyksiä.

Lisääntyvä tiedon jakamisen tarve yhdistettynä toiminnan tehostamisvaatimuksiin asettaa sekin paineita tietoliikenneratkaisuille ja niiden luotettavuudelle, tietoturvaa unohtamatta.

Kirjoittaja on Market-Vision projektijohtaja.

Analyytikot

Sovellusten liike­toiminta­kriittisyys – mutua vai faktaa?

”Tämä ei ole mikä tahansa sovellus – Tämä on yrityksemme liiketoimintakriittisin sovellus!” Lausahduksen seurauksena kuulijat valpastuvat välittömästi ja tunnelma on lähes käsin kosketeltavissa.

Liiketoimintakriittisyys on oiva termi, kun halutaan syystä tai toisesta korostaa tietyn sovelluksen tai järjestelmän statusta. Mitä nämä tärkeät liiketoimintakriittiset sovellukset sitten ovat? Entä mihin arvio tietyn sovelluksen liiketoimintakriittisyydestä perustuu? Tukeutuuko arvio kenties todellisiin mittareihin, joilla sovelluksen liiketoimintahyötyjä mitataan säännöllisesti vai suositaanko ennemmin perinteistä ”minusta tuntuu” -menetelmää. Mielenkiintoisia kysymyksiä on siis paljon, mutta tosiasioihin perustuvaa tietoa ei juurikaan. Noh, onneksi näin analyytikkona asiasta voi aina tehdä tutkimuksen.

Toiminnanohjaus on tärkein

Tulosten perusteella liiketoimintakriittisimmät sovellukset ovat toiminnanohjaus- eli ERP-sovelluksia sekä toimialakohtaisia sovelluksia. Toiminnanohjaussovellus on vastaajien yleisin valinta kaikkein tärkeimmäksi sovellukseksi liiketoiminnan näkökulmasta. Toimialakohtaisia sovelluksia, kuten terveydenhuollon potilastietojärjestelmiä tai vaikkapa kaupan kassajärjestelmiä, valitaan taasen eniten kolmen tärkeimmän sovelluksen joukkoon.

Edelliset sovellukset siis miehittävät selvällä erolla liiketoimintakriittisimpien sovellusten kärkisijat. Tutkimustulos ei ole mitenkään yllättävä. Mielenkiintoista sen sijaan on se tosiseikka, että eri sovellusten liiketoimintakriittisyys on kovin toimialariippuvaista. Esimerkiksi teollisuudessa, energia- ja vesihuollossa tai vaikka kuntasektorilla on jokaisella oma, toisistaan poikkeava, käsityksensä siitä, mikä sovellus on kaikkein liiketoimintakriittisin. Tämä on tärkeä tieto esimerkiksi ohjelmistotuotteita ja niihin liittyviä palveluita tarjoaville IT-toimittajille.

Kustannukset liiketoimintakriittisyyden mittarina

Ainakin rahassa mitaten sovelluksen liiketoimintakriittisyys tulee hyvin esille. Liiketoimintakriittisimmät sovellukset edustavat lähes poikkeuksetta organisaation kalleinta ohjelmistoinvestointia hankinta-, käyttö- ja ylläpitokuluissa mitaten. Yli neljänneksessä tutkituista organisaatioista sovelluksen osuus on vähintään neljännes organisaation IT-kokonaisbudjetista. Mitä pienempi organisaatio on kyseessä, sitä suuremman osuuden kriittisin sovellus lohkaisee budjetista.

Liiketoimintakriittiseksi koetut sovellukset ovat myös melko immuuneja talouden suhdanteiden vaikutuksille. Tutkimuksessa mainituista sovelluksista vain neljän prosentin osalta investointipäätöksiä on lykätty taloudellisesti epävakaan tilanteen takia. Selvä enemmistö kriittisistä sovelluksista on sellaisia, joihin investoidaan normaalisti taantumasta huolimatta.

Kriittisyyden mittaaminen ja riskianalyysin tekeminen

Sovelluksen liiketoimintakriittisyyden arviointi todellisiin mittareihin perustuen on vielä melko tuntematonta aluetta suurimmassa osassa organisaatioita. Vain alle neljännes tutkimuksen organisaatioista mittaa liiketoimintakriittisimpään sovellukseensa liittyviä prosesseja liiketoimintahyötyä selvittävillä mittareilla. Huolestuttavana voidaan pitää sitä, että kolmannes ei ole asettanut liiketoiminnan kannalta tärkeimmän sovelluksen toimivuudelle minkäänlaisia mittareita.

Yli puolet organisaatioista on tehnyt kriittisimmän sovelluksen toimivuudesta tai käytettävyydestä riskianalyysin - hyvä niin! Toisaalta saman voi tulkita siten, että yli 40 prosenttia ei ole esimerkiksi analysoinut, kuinka pitkä käyttökatko voisi olla sallitun rajoissa, ettei siitä syntyisi kohtuutonta haittaa tai karkeammalla tasolla edes sitä, mitä organisaation liiketoiminnalle tapahtuu järjestelmän kaatuessa.

Lopuksi on syytä painottaa, että nyt ei ole kyse mistä tahansa sovelluksesta vaan nimenomaan liiketoiminnan kannalta kaikkein tärkeimmäksi arvioidusta. Konkretia on aina tarpeen, joten seuraavassa vielä muutama poiminto vastaajien vapaamuotoisista kommenteista koskien liiketoimintakriittisimmän sovelluksen toimimattomuudesta aiheutuvia mahdollisia seurauksia:

"Siinä (=ERP-järjestelmä) on koko taloushallintotieto, tuotteiden perustieto ja asiakasrekisteri. Joten, jos sovellus ei ole käytössä, työt seisahtuvat.”

”Ei pystytä hoitamaan potilaita. Karrikoidusti sanoen potilaat saattavat kuolla!”

”Syntyy ulkopoliittinen kriisi ainakin Venäjän kanssa”

”Suomi jää ilman alkoholia!”

Jotta sovellusta voi kutsua aidosti liiketoimintakriittiseksi, siihen on oltava selkeät perustelut. Tärkeätä on myös varmistaa, että organisaatiossa kaikki ovat tietoisia ja yksimielisiä näistä perusteluista. Liiketoimintakriittisin sovellus on organisaation liiketoiminnan kannalta tärkein sovellus ja se ansaitsee erikoiskohtelun.

Kirjoittaja on Market-Vision analyytikko.

Analyytikot

Palvelun laatu hintaa tärkeämpi ulkoistuskriteeri?

90-luvun alun lamasta asti ulkoistuspartnerin valinnassa tärkein valintakriteeri on ollut hinta.

Päätöksiä on tehty paljolti kustannusten perusteella ja palvelutason kustannuksella. Joskus päätös palvelutason laskusta on ollut tiedostettu, mutta usein se on tullut tilaajalle yllätyksenä ensimmäistä ulkoistussopimusta solmittaessa. On ehkä uskottu liikaakin ison kansainvälisen talon tekemiseen ja kykyyn tuottaa ammattimaisesti palveluita omaa organisaatiota pienemmällä työmäärällä.

Vuosituhannen vaihduttua toisen ja kolmannen polven ulkoistussopimuksia solmittaessa tilaajapuolella oltiin jo valveutuneempia ja kyvykkäämpiä solmimaan sla-pohjaisia sanktioihin ja bonuksiin sidottuja palvelusopimuksia, mutta silti moni vielä pettyi.

Tiukassa hintakilpailussa näytti toimittajapuolella olevan vallalla tapa luvata liiankin tiukkoja sla-sopimuksia, omaan selviytymiseen vahvasti uskoen.

Merkillepantavaa kuitenkin on, että palvelun laatu oli jo noussut merkittäväksi päätöskriteeriksi palvelutoimittajaa valittaessa. Huonoihinkin sopimuksiin oli käynnistetty erinäisiä korjaavia toimenpiteitä joko palkkaamalla omia resursseja, kilpailuttamalla sopimuksia, Benchmarking-toimenpiteillä tai erilaisten palvelunseuranta- ja reklamaatiokäsittelyiden kautta.

Nykyisen talouden alamäen uskottiin nostavan kustannustason jälkeen merkittävimmäksi päätöskriteeriksi palvelutoimittajan valinnassa. Onneksi näin ei ole kuitenkaan käynyt, vaan kansainvälisten ja paikallistenkin tutkimusten valossa liiketoiminnallisen hyödyn lisääminen ja it-palveluiden laadun kehittäminen ovat säilyttäneet asemansa tietohallinnon tärkeimpinä kehityskohteina ja päätösargumentteina, kustannussäästöjen tullessa selkeästi perässä.

Monia kustannustensäästö-ohjelmia on toki käynnistetty, mutta näyttää siltä, että säästöjä ei nyt tehdä laadun kustannuksella.

Näyttääkin siltä, että nykyisessä ulkoistuspalvelutarjonnassa markkinat ovat kypsyneet. Palvelut ja palvelusisällöt ovat paljolti standardisoituneet ja hintavaihtelut pienentyneet, jolloin hintaa merkittävimmäksi päätöstekijäksi muodostuukin toimittajan lupaama palvelutaso ja kyvykkyyden arviointi luvatun palvelun toimittamiseen.

Valitettavasti näiden arviointi onkin sitten valintaa tekevälle projektiryhmälle hintaa vaikeampi mitallistettava, ja vaatii avukseen usein ulkopuolista asiantuntijaosaamista.

Kirjoittaja on pitkän linjan it-työläinen ja Marketvision konsultti.

Lue aiheesta myös: Ensimmäinen ulkoitus on aina vaikein

Analyytikot

Nyt asiakassuhteet hallintaan!

Market-Vision tutkimusten mukaan kuluvan vuoden aikana sovellusmarkkinoiden kasvu on nopeinta myynnin, markkinoinnin ja asiakaspalvelun osa-alueella. Nämä kaikki taas mielletään kuuluvan ”crm-kehittämiseen”, johon liittyvistä hankkeista Gartnerin tutkimusten mukaan epäonnistuu 20 prosenttia.

Niin ”crm-kehittämisen” kuin muunkin prosessikeskeisen kehittämisen salaisuudet ovat maltissa, hankesalkun hallinnassa, sekä kehittämisen ja tarvittavan muutoksen johtamisessa. Kehittämisen hankkeissa ei aina muisteta pitää jäitä hatussa vaan asetetaan epärealistiset tavoitteet ja täten pilataan onnistumisen edellytykset.

Palvelustrategian merkitys

Crm on yksinkertaisuudessaan asiakassuhteen hallintaa, suhteen ylläpitoa ja kehittämistä. Tällöin asiakkaaseen liittyvien tietojen on oltava kaikkien asiakastyötä tekevien saatavilla ja hyödynnettävissä käyttöoikeuksien puitteissa ”käsin koskematta”. Tämä merkitsee asiakkaaseen liittyvien tietojen, tapahtumien ja suunnitelmien siirtämistä pois henkilökohtaisista tiedostoista ja kansioista. Yleensä kyseessä on suuri muutos totuttuun, jolloin on otettava aikaa muun muassa perusteelliseen asioiden käsittelyyn liittyen asiakkuuteen, sen synnyttämiseen, ylläpitämiseen sekä lisäarvon tuottamiseen tarpeiden ja näiden tyydyttämisen kautta. Puhumattakaan suunnittelusta: miten ja millä periaatteilla toimitaan.

Usein ”crm-alueella” tehtävä kehittäminen koskee vain tiettyä toimintoa, kuten sähköistä asiointia, kaupankäyntiä tai asiakaspalvelua. Kaikki nämä ovat kuitenkin asioita, joiden onnistumiseen vaikuttaa oleellisesti laadittu suunnitelma esimerkiksi siitä mitä tarjotaan, kenelle, millä periaatteilla ja miten toimien. Palvelustrategian merkitys on sitä suurempi, mitä kunnianhimoisemmat tavoitteet asiakkuuteen, sen kehittymiseen ja palvelutuotantoon on asetettu. Tehokkuuden ja asiakaskeskeisyyden saavuttamisessa palvelustrategian laatiminen on keskeinen kehitystyötä tukeva vaihe. Tällöin tunnistetaan muun muassa mittava määrä niitä tehtäviä, joiden suorittaminen ei ole henkilöriippuvaista ja joiden suhteen asiakkaan kannalta on merkityksellisintä tehtävän suoritus eikä suorittaja. Samassa yhteydessä tulevat luontevasti esiin kaikki ne tehtävät, joiden automatisointi on mahdollista ja jopa järkevää.

Asiakkuuteen liittyvien edellytysten luominen lähtee luontevasti tarvittavien tietojen ja asiakastyöskentelyn tilanteiden läpikäynnistä. Perustietojen ja keskinäistä liiketoimintaa kuvaavien tietojen tarve on itsestäänselvyys, näissä ovat haasteena lähinnä käsitteet ja niiden yhdenmukaisuus organisaation sisällä.

Tiedonhallinnalliset haasteet kasvavat sitä mukaa, mitä enemmän tarvitaan asiakaskohtaista tietoa arjen tapahtumista sekä ennakointia ja suunnittelua tukevia tietoja. Tieto on strukturoimatonta ja tiedon keruu on hajautunutta, jolloin tämä muodostaa keskeisen haasteen huolimatta olevasta mahdollisuudesta toimia ”mobiilisti”.

Sosiaaliset verkostot osaksi asiakkuudenhallintaa?

Asiakkuudenhallinnan järjestelmätoimittajat panostavat jo sosiaalisten verkostojen yhdistämiseen omaan ”crm-järjestelmäänsä”. Tällöin käyttäjäorganisaatioilla on mahdollisuus saada analysoitua tietoa tilanteissa, jolloin niistä keskustellaan kyseisessä mediassa. Vaikka tässä on vähän vanhaa – lähes kautta aikojen on seurattu mitä mediassa kirjoitellaan – on kuvassa mukana myös niin paljon uutta, että vanhat tavat eivät riitä, alkuunkaan.

”Crm-kehittämisessä” ollaan monissa yrityksissä vielä kalkkiviivoilla. Toisaalta edistyksellisimmät panostavat vähintään alustavien suunnitelmien laatimiseen sosiaalisen median hyödyntämiseksi. Onneksi maltti on valtti ja tarkoituksenmukaisuudessa pysyminen minimoi riskit. Kunhan ei unohdeta pohtia taukotuvassa, missä vaiheessa sosiaalisen median seuraaminen on syytä muuttaa ”olemiseksi”.

Kirjoittaja on tietohallinnon ja prosessikehittämisen ammattilainen, jolla on omakohtaista kokemusta toimintatapojen ja käytäntöjen kehittämisestä sekä muutosjohtamisesta.

Analyytikot

Tietotekniikka on sittenkin vain kustannus

Tietohallintojohdon on jo pitkään pitänyt todistaa, miten parhaiten ja tehokkaimmin tuetaan koko organisaation toimintaa tietotekniikan avulla. ”It:n tuottaman liiketoiminnallisen hyödyn lisääminen” on keikkunut jo vuosia it-prioriteettilistan kärjessä, kun Market-Visio on selvittänyt it-kehityskohteita. Tätä mieltä ovat niin it:n kuin liiketoimintajohdon edustajat myös vuotta 2009 koskevassa selvityksessä.

Vuoden 2008 tutkimukseen verrattuna dramaattisin – joskaan ei yllättävä – muutos liittyy it-kustannusten vähentämiseen. Se nousee tietohallinnon prioriteettilistan häntäsijoilta kärkijoukkoon. Yllättävää kyllä, it-kustannusten vähentäminen ei noussut liiketoimintajohdon listalla läheskään yhtä korkealle kuin it-päättäjillä.

Liiketoimintapäättäjät näkevät it:llä edelleen vahvan roolin tehokkuuden parantamisessa, liiketoimintaprosessien kehittämisessä ja organisaation kustannusten vähentämisessä. Tästä huolimatta joka viides tutkimukseen osallistunut it-päättäjä kertoo organisaationsa leikkaavan tulevaa it-budjettia tai karsivan nykyisiä it-kustannuksia. Ehkä niistä voidaankin nipistää varsinkin suuremmissa organisaatioissa. Mutta kehityshankkeiden laajamittainen jäädyttäminen tai lykkääminen voi piankin näkyä myös liiketoiminnan tai tuloksen kehityksessä.

Market-Visio on juuri selvittänyt erikseen it-kustannusten kehitystä ICT-Barometri -tutkimuksen avulla. Eri toimialojen ja erikokoisten organisaatioiden välillä on merkittäviä eroja, kuten myös it-kehityskohteet -tutkimus osoittaa. Yhteistä on kuitenkin pyrkimys selviytyä nykyisestä epävarmasta tilanteesta sekä mahdollisuuksien mukaan varautua tulevaan. it-väellä riittää sittenkin vielä tekemistä!

Kirjoittaja on Market-Vision tutkimuspäällikkö.

Analyytikot

Digitaaliset sisällöt – taidetta vai liiketoimintaa?

Digitaalisten sisältöjen toimialaa on promovoitu äänekkäästi ja siihen on ladattu suuria toiveita. Innostus ja erilaiset tukihankkeet ovat kasvaneet jälleen viime vuosina, vuosituhannen vaihteen uusmediakuplan jälkeenkin. Luovuus, ennakkoluulottomuus ja innovatiivisuus yhdistettynä digitaalisiin tuotantomenetelmiin ja jakelukanaviin on yhdistelmä, jonka odotetaan tuottavan kasvavia yrityksiä ja sitä kautta työllisyyttäkin. Alan veturiksi on valjastettu Digibusiness-osaamiskeskusohjelma, joka on yksi 13 valtakunnallisesta osaamiskeskusohjelmasta.

Menestystäkin on tullut. Muutama suomalainen pelifirma on noussut maailman kärkeen ja saanut merkittäviä kansainvälisiä kumppaneita, esimerkiksi Sumea Interactiven ostanut Digital Chocolate. Habbo-hotelli on maailmanlaajuisesti tunnettu ja sillä on jo yli 100 miljoonaa käyttäjää vuodessa. Sopimuksia on myös tehty globaalien pelurien kanssa, esimerkkinä Forecan alkuvuoden sopimus Googlen kanssa.

Voidaanko jo puhua toimialasta?

Mikä oikeastaan on digitaalisten sisältöjen toimiala? Alan yrityksiä on Tekesin mukaan yli 6 000 ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto pyöreästi 7 miljardia euroa. Virallisen määritelmän mukaan yritys lasketaan toimialaan kuuluvaksi, jos se a) tuottaa palvelunsa tai tuotteensa digitaalisessa muodossa ja b) sen tuote tai palvelu jaetaan kuluttajille hyödyntäen internetiä, mobiiliverkkoja tai digi-tv:tä.

Digitaalisten sisältöjen yrityksiin kuuluvat tämän määritelmän mukaan pelifirmat, e-learning- ja erilaiset monikieliviestintäratkaisut, digitaalinen media sekä erilaiset sosiaaliseen mediaan ja yhteisöllisyyteen perustuvat palvelut. Niin ikään verkon sisällönhallintaratkaisut (web content management, wcm) sekä erilaiset paikkatietoteknologioita hyödyntävät palvelut voidaan lukea mukaan klusteriin.

Onkin helppo todeta, ettei digitaalisten sisältöjen liiketoiminnassa ole kyseessä perinteinen vertikaali, vaan pikemmin joukko palvelumuotoja, joita hyödynnetään sekä julkisilla että yksityisillä markkinoilla B2b-puolella ja erikseen kuluttajien toimesta.

Menestystekijöitä

Oleellinen menestystekijä digitaalisten sisältöjen leviämiselle on jakelukanavan kehittyminen: web-teknologian ja mobiilipäätelaitteiden valtavan nopean kehityksen ja käyttöönoton myötä erilaisille sisällöntarjoajille on syntynyt laajan yleisön tavoittavia, jopa globaaleja jakelukanavia, joissa ”Born Global” -kehitys on aidosti mahdollista toteuttaa.

Jakelukanavan lisäksi alan toimijoiden kehitysmahdollisuuksiin vaikuttaa toinen keskeinen tekijä: mistä kassavirtaa, jolla kehittää uutta, ylläpitää osaamista ja kasvattaa toimintaa? Digitaalisten sisältöjen toimijat ovat vahvasti riippuvaisia mainonnasta ja alan yleisen ja akuutinkin supistumisen johdosta tuloja haetaan etenkin internet-mainonnasta. Vuonna 2008 internet-mainonnan volyymi Suomessa oli noin 150 miljoonaa euroa, vain noin 10 prosenttia koko mainonnan arvosta. Vuosikasvu on kuitenkin ollut 30 prosentin luokkaa, minkä ennustetaan jatkuvan näinäkin aikoina. Sisällöntuottajat käyvät siis taistelua tilasta jakelualustoilla, joita mainostajat arvostavat. Kyky hallita ipr:ää on myös kriittinen kassavirtatekijä alan yrittäjälle.

Vaikutus tuottavuuteen?

Panostusta digitaalisiin sisältöihin perustellaan sekä työllisyysvaikutuksilla että tuottavuustekijöillä. Jälkimmäisen osalta ajatellaan, että kuten tieto- ja viestintätekniikan, myös digitaalisten sisältöjen palvelut lisäävät yritysten ja julkisten organisaatioiden tuottavuutta tehostamalla toimintaa. Tiettyjä wcm-ratkaisuja lukuun ottamatta tämä väite lienee vaikeasti todistettavissa.

Ehkä kyse on ennemminkin samasta kuin tietotekniikan hyödyntämisessä: merkittävimmät vaikutukset liiketoimintaan saadaan silloin, kun uusia ratkaisuja käytetään paitsi tehostamaan nykyisiä prosesseja niin luomaan ja mahdollistamaan kokonaan uusia tapoja toimia, rikkoen perinteiset ansaintalogiikat ja ehkä löytäen niitä kuuluisia sinisiä meriä. Esimerkkejä näistä läpimurroista on jo näkyvissä, esimerkiksi ajatellen sosiaalista mediaa ja yhteisöllisyyteen perustuvien toimintamallien ja ratkaisujen käyttöönottoa yritysmaailmassa.

Miten mitataan panostusten vaikutusta?

Ja kun panostetaan tärkeään asiaan, pitää olla myös kovaa maata jalkojen alla, jota vasten panostuksia ja niiden tuomia tuloksia voidaan verrata. Ensimmäinen askel tässä voisi olla digitaalisten sisältöjen markkinan arvioiminen tarkemmin: mikä on Suomen markkinan koko, miten se jakautuu eri palveluiden kesken ja kuinka paljon menee vientiin? Tätä varten ei riitä, että tarkastellaan ja yhdistellään yritysten liikevaihtolukuja, tarvitaan myös tarkempia arvioita siitä, kuinka paljon liikevaihdosta suuntautuu ulkomaille.

Vielä keskeisempää olisi arvioida, mikä rahasumma loppukäyttäjien kulutuksesta suuntautuu digitaalisten sisältöjen palvelujen kulutukseen. Nämä yhdistämällä voisimme arvioida markkinan koon sekä jakautumisen tarkemmin, mikä mahdollistaisi seurannan ja tuottavasti kohdennetut investoinnit jatkossakin. Siis tiedettä taiteen tueksi.

Kirjoittaja on luovuutta ja tehokkuutta yhdistämään pyrkivä Market-Vision liiketoimintajohtaja.

Analyytikot

Venäjän it-markkinoiden rakenne muuttuu

Vielä viime vuonna Venäjän it-markkinat kasvoivat kokonaisuutena inflaatiota voimakkaammin (inflaatio oli noin 12-13 prosenttia vuonna 2008).

Suurimman osan kasvusta muodostavat edelleen valtion ja yritysten investoinnit laitteisiin (HW) sekä telekommunikaatiosektoriin. Nämä yhdessä muodostavat yli 85 prosenttia kaikesta it-markkinoiden kasvusta viimeisten parin vuoden aikana.

It-palvelut jatkoivat erittäin vahvaa kasvuaan ollen vielä vuoden 2008 alkupuolella noin 28 prosenttia. Vuoteen 2007 verrattuna kasvu oli reipasta, sillä vuoden 2007 alkupuolella kasvua kertyi vain vajaat 9 prosenttia. Vuoden 2008 toisella puoliskolla maailmanlaajuisen finanssikriisin vaikutukset alkoivat kuitenkin jo näkyä, ja Venäjän talous sekä eri teollisuuden alat pysäyttivät tai siirsivät investointiprojektejaan odotellen parempia aikoja.

Venäjän it-markkinat alkoivatkin painua alaspäin muun talouden mukana. Vuodesta 2009 on tulossa ”totuuden vuosi”, jolloin punnitaan mihin venäläiset it-alan yritykset pystyvät.

Yleinen näkemys on, että ohjelmisto- ja it-palvelusektori jatkavat kasvuaan myös tänä vuonna, tosin kasvu tulee jäämään alle 15 prosentin vuositasolla.

Yritykset näkevät tarpeellisena it- ulkoistamisen ja myös konsultoinnille on tarvetta varsinkin lyhytkestoisissa projekteissa. Kasvupotentiaalia, ja siten mahdollisuuksia myös länsimaisille toimijoille, on julkisella sektorilla, erilaisissa valtion hankinnoissa, ja puolustus-, terveys-, sekä -koulutussektoreilla. Ostajien näkökulmasta venäläisten it-toimittajien heikkouksina nähdään Venäjän ulkoistamismarkkinoiden kehittymättömyys tai kapea-alaisuus, palveluntarjoajien epätasainen laatu ja heikko toimitusvarmuus.

Telekommunikaatiosektori ja finanssiala (pankit, vakuutuslaitokset, rahoitusinstituutiot) tarjoavat paljon kasvumahdollisuuksia tälläkin hetkellä. Myös konservatiivisesti kehittyvät öljy-, kaasu-, ja sähköteollisuuden yritysten valtavat rakennemuutokset, kustannusten optimoinnit ja henkilöstön vähennykset tulevat tarjoamaan mahdollisuuksia sekä kotimaisille että länsimaisille it-osaajille.

Haasteena ulkomaalaisille on ja tulee olemaan Venäjän lisääntyvä kansallisten intressien ja jossain määrin myös kotimaisten yritysten suosiminen strategisesti tärkeillä sektoreilla. Yksi selittävä tekijä softan ja it-palvelujen hankinnassa ”kotimaisesti” on myös tietoturvan säilyttäminen, mikä menee kaiken muun edelle. Käytännön tasolla Venäjän markkinoilla jo olevat tai sinne pyrkivät yritykset tulevat kohtaamaan kovaa kilpailua. Positiivisena voidaan pitää sitä, että Venäjän it-sektori tarvitsee länsimaista osaamista, projektinjohtokykyä, käyttöönottoon liittyvää kokemusta sekä markkinointiosaamista.

Keskeisinä kasvualueina tulevat säilymään Moskova, Moskovan alue ja Pietari, jotka yhdessä vastaavat yli puolesta kaikesta kasvusta. Tulevaisuuden kasvavia it-osaamiskeskuksia sekä markkina- ja kasvualueita ovat myös Siperian kaupungit, Krasnojarsk ja Novosibirsk. Uralin alueen merkitys tulee kasvamaan ja keskeisiä kasvukeskuksia ovat jo Jekaterinburg ja Ufa. Myös Etelä-Venäjän suuret kaupungit kuten Rostov ja Krasnodar kasvattavat osuuttaan.

Yksi keskeisiä menestystekijöitä Venäjän markkinoilla on luotettavan kumppanin löytäminen. Samoin jatkuvasti päivitetty markkinatieto auttaa yritystä selviämään alati muuttuvista olosuhteista. Paikallinen läsnäolo, vahva yritysjohdon sitoutuminen ja osaavien resurssien rekrytointi auttavat menestymään haastavilla markkinoilla.

Kirjoittaja on Market-Vision Venäjän ja Ukrainan myyntijohtaja ja juuri palannut viimeisimmältä Moskovan-komennukseltaan.

Analyytikot

Taantuma tuo kasvua osalle it-markkinoista

Kaiken järjen mukaan nyt jos koskaan pitäisi olla kysyntää ratkaisuille, jotka tarjoavat mahdollisuuden tehdä asioita aiempaa tehokkaammin ja edullisemmin. Tämä koskee ennen muuta tietoteknisiä tuotteita ja palveluja. Asiakkaan on ehkä vaikeaa sitoutua suuriin projekteihin ja pitkävaikutteisiin investointeihin. Erityisen mielenkiintoisia ovat nyt toiminnan tehostamista edistävät ratkaisut, joilla on kohtalaisen lyhyt takaisinmaksuaika. Myös strategisesti tärkeitä ja tulevaisuuden kannalta välttämättömiä kehitysprojekteja toteutetaan heikompanakin aikana.

Eräs keskeinen kehitystrendi on digitalisoituminen ja tätä seuraava prosessien automatisoituminen. Sähköiset prosessit ovat hiljalleen syrjäyttäneet manuaalisia ja analogisia toimintatapoja. Esimerkkeinä voidaan mainita mm. sähköinen laskutus, siirtyminen paperiversioista sähköisiin versioihin monen tyyppisessä liiketoiminnassa, sekä printtimedian osittainen korvautuminen sähköisillä medioilla.

Taloudellinen laskukausi on omiaan vauhdittamaan tämänkaltaista muutosta. Ilmiö näkyy selvästi esimerkiksi ilmoitusmyynnissä. Kiinteistönvälittäjät arvioivat, että paikallisten ja alueellisten valtalehtien merkitys ilmoittelussa tulee taantuman myötä vähenemään ratkaisevassa määrin. Bisneksen painopiste siirtyy yhä voimakkaammin verkkoon. Työpaikkailmoittelun kohdalla kehitys on edennyt vastaavalla tavalla.

Verkkopalveluiden ja sisällönhallinnan ratkaisuliiketoiminnassa taantuma ei näyttäydykään mörkönä. Asiakkaiden tarve automatisoida toimintaansa ja kehittää koko asiointiympäristöään tuottavammaksi ja tehokkaammaksi merkitsee runsaasti mahdollisuuksia näitä palveluja tarjoaville toimittajille. Markkinoilla on kysyntää kokonaistoimittajille, jotka ymmärtävät teknisen toteutuksen lisäksi myös asiakkaan liiketoimintaa ja tästä johtuvia haasteita. Tällainen toimittaja pystyy aitoon kumppanuuteen ja todella auttaa asiakasta ulosmittaamaan hyötyjä ratkaisuista.

Investoiminen liiketoiminnasta saatavan tiedon aikaansaamiseen ja yrityksen tietämyksen lisäämiseen voi olla merkittävä mahdollisuus monellakin alalla. Erilaiset business intelligence -ratkaisut ja analytiikka tarjoavat mahdollisuuksia toiminnan tehostamiseen, asiakkaista saatavan tiedon parempaan ymmärtämiseen ja tätä kautta kannattavampaan toimintaan. Ratkaisujen tehokas ja innovatiivinen hyödyntäminen on kuitenkin avainasemassa, jotta tähän päästään.

Säästöjä videoneuvotteluiden ja mobiliteetin avulla

Selkeitä säästömahdollisuuksia tarjoavat ratkaisut ovat luonnollisesti hyvin kiinnostavia. Yksi esimerkki tällaisesta ratkaisualueesta on videoneuvottelu.

Kuvan, äänen ja mahdollisesti myös sisällön jakavat videoneuvotteluratkaisut voivat vähentää yrityksen matkustustarvetta jopa kymmeniä prosentteja. Vaikka monet tapaamiset vaativat ehdottomasti henkilökohtaista läsnäoloa, niin videoneuvottelu pystyy korvaamaan läsnäolon ja tästä seuraavan matkustamistarpeen yhä useammissa tapauksissa. Säännöllisesti toistuvat rutiini-istunnot esimerkiksi yrityksen maayksiköiden välillä voidaan siirtää ainakin joskus tapahtuviksi videoteitse. Näin investointi videoneuvotteluratkaisuun voidaan perustella mahdollisuudella leikata matkustusbudjettia tietyllä osuudella. Tätä myyntiargumenttia tiedetään kyseisiä ratkaisuja tarjoavien toimittajayritysten käyttävän ahkerasti, ja syystäkin.

Mobiliteetti tarjoaa monille yrityksille mahdollisuuksia säästöihin ja toiminnan tehostamiseen. Erilaisia toimialakohtaisia mobiiliratkaisuja sekä horisontaalisiin sovelluksiin liittyviä mobiiliominaisuuksia on viime vuosina otettu enenevässä määrin käyttöön.

Mobiiliratkaisut yleistyvät jatkossakin, mutta nyt päivän sana on nykyisten ratkaisujen käytön tehostaminen ja aiempaa tehokkaampi hyödyntäminen. Tämä ilmenee sekä uusien ominaisuuksien ja käyttötapojen tuomisena ratkaisuihin että ratkaisujen ulottamisen koskemaan yhä suurempaa määrää työntekijöitä. Näin ratkaisujen mahdollistamasta potentiaalista saadaan entistä enemmän irti.

Kirjoittaja on Market-Vision projektijohtaja, joka tehostaa toimintaansa muun muassa opettelemalla yhä useamman sormen hyödyntämistä tekstin tuottamisessa.