Myynti kuntoon, sanoo kyläpäällikkö

TYYPIT

Jonna Vuokola, 3.2.2010, 18:20

Vaikeinta oman yrityksen perustamisessa on hyvän nimen keksiminen sille.

Tätä mieltä oli ainakin Mitro Kivinen, jonka käyntikortissa on pari vuotta lukenut managing director, Alter Chief Oy. Yhden miehen konsulttiyritys keskittyy kasvuyritysten sparraamiseen, projektitoiminnan valmentamiseen ja ongelmaprojektien haltuunottoon.

Rautakautta ja budo-lajeja harrastava Kivinen on kyläpäällikkö, joka palvelee toiminnan kehittämishankkeissa laajalla kentällä.

Ei kannata antaa pitkätukkaisen rock-miehen villapaidassa tai hänen harrastustensa viedä ajatuksia väärille raiteille. Kivisen työura ohjelmisto- ja teleyritysten parissa on vakuuttava. Työnantajia ovat olleet muun muassa Nokia Networks, useat mobiilifirmat kuten Riot Entertainment ja laadunvarmistusyhtiö Qentinel. Hän on toiminut projekti- ja linjajohtajana, konsulttina, myynnissä ja yrityksen kehitystoiminnassa.

Kuva: Matti Matikainen

Tällä hetkellä 40-vuotiasta Kivistä työllistävät oman yrityksen lisäksi tutkijan pesti Jyväskylän yliopistossa ja Tietotekniikan liiton hallituksen jäsenyys.

”Pystyn ottamaan helposti kopin monista eri teknologisista konsepteista sekä ihmisiin liittyvistä ongelmista.”

Pois poteroista

Kivinen tutkii kasvuyritysten liiketoimintaa. Aiheeseen liittyvää tutkimusta tehdään maassamme paljon – harmillista kyllä – omissa suljetuissa poteroissa.

”Todellisten löydösten ja muutosten aikaansaamiseksi olisi tärkeää, että tutkijat keskustelisivat keskenään. Keskinäistä koordinaatiota ja yhteen hiileen puhaltamista pitäisi olla enemmän kilpailemisen sijaan.”

Ongelmat teknologiayhtiöissäkin juontuvat Kivisen näkemyksissä usein puutteellisesta kommunikaatiosta.

”Ihmiset puhuvat todella paljon ristiin, eivätkä osaa tarkistaa omaa ymmärrystään. Vieläkään suomalaisille ei ole mennyt perille se tosiasia, että ainoa tyhmä kysymys on se, jota ei ole esitetty. Ohjelmistoalahan on täynnä kirjainyhdistelmiä, jotka kaikki joskus sekoittavat, lisäksi ne voivat saada eri yhteyksissä eri merkityksiä. On viestin kertojan tehtävä avata nämä lyhenteet.”

Toinen yleisongelma yrityksissä on se, ettei projektin tavoitteita kirjata ylös eikä kerrota työntekijöille. Siihen tuntuu yrityksissä olevan liian kiire. Projekteja pystytetään ja päälliköitä palkataan, ilman että tavoitteita määritellään.

”Toisaalta jämäkkä projektinhallinta vie sekin seinään, jos tavoitteita ei ole mietitty syvällisesti.”

Hurahtaa ei saa

Ongelma näkyy esimerkiksi ketterässä kehityksessä. Siinäkin usein sorrutaan seuraamaan metodologiaa ja unohdetaan itse käyttökohde.

”Sokeasti seurataan toimintatapaa ja pidetään sitä ainoana totuutena. Siinä rytäkässä kokonaisarkkitehtuuri tai asiakasorganisaation kyky osallistua ketterään projektiin jäävät liian vähälle huomiolle.”

Suomessa on kuitenkin Kivisen mukaan paljon hyviä ketteriä yrityksiä. Mihinkään ismiin vain ei saisi hurahtaa.

Kivinen löytää pohdittavaa myös tuoreesta muoti-ilmiöstä pilvitietojenkäsittelystä (cloud computing). Hänen mukaansa ei ole itsestään selvä asia, mitä se aiheuttaa ohjelmistokehitykselle.

”Liian helposti uskotaan valtaviin teknologialupauksiin, mutta samalla pitäisi ymmärtää oman yrityksen tarpeiden kokonaiskuva suhteessa pilviteknologiaan.”

Huipputuote ja -myyjä

Mutta palataan vielä Kivisen työuraan. Listaltahan löytyy lähinnä kohua herättäneen Riot On -elokuvan vuoksi paljon mielikuvia nostattava Riot Entertainment.

Kivinen oli yhtiössä omien sanojensa mukaan ”viimeinen johtaja, joka sammutti valot”. Hän vastasi ohjelmistokehittämisestä ja oli lopussa yhtiön teknologiajohtaja.

Mies ei mollaa entistä työnantajaansa tai allekirjoita elokuvan yhtiöstä piirtämää kuvaa. Kovissa paikoissa on hänen mukaansa myös mahdollisuus saada hyvää oppia.

”Kaikki siellä olivat ihan oikeissa töissä ja riveissä oli todella maailman luokan ammattilaisia. Yhtiössä tehtiin esimerkiksi maailman ensimmäinen matkapuhelimen java-peli.”

Riotissa taidettiin Kivisen mukaan myös myyntityö. Yleisesti suomalainen ohjelmistoteollisuus kärsii edelleen samasta vanhasta ongelmasta - myydä ei osata. Tähän liittyy Kivisen suosikkiväite:

”Jos haluat myydä Jenkkeihin, palkkaa amerikkalainen myyntitykki, jos taas Saksaan, niin saksalainen. Näin pitää toimia, kun ensin on varmistettu, että tuote on maailmanluokan huippulaatuinen tuote.”

Kivisen positiiviset mietelmät alalta tulevat enimmäkseen peliteollisuudesta.

”Suomessa on hyvää innovatiivista liiketoimintaa ja rohkeutta tehdä juttuja. Tänne on virinnyt aktiivinen peliteollisuus, jossa on vahva aluskasvillisuus.”

Kyläpäällikkö ja korppi

Kivisen innostus rautakauteen virisi jo varhaisteininä. Hän kuuluu useampaan eri muinaisaikaseuraan. Harrastukset eivät Kivisen elämässä ole irrallaan työelämästä. Softayrityksille tarkoitetuissa esityksissään hän on esimerkiksi esitellyt ”jujutsutestauksen”. Ohjelmistoprojektien ohjaamisessa voi ottaa oppia budo-lajeista.

”Projektien tilanteet muuttuvat joskus nopeastikin ja ammattilaisen pitää kyetä joustamaan muutoksen mukana. Samoin toimii soturi taistelutilanteen muuttuessa. Analogiat auttavat ihmisiä oivaltamaan asioiden merkitystä oman työn kannalta.”

Viikinkiajan harrastus puolestaan vei Kivisen aikoinaan Kanadaan. Quebecissä NHL-loppuottelun katsomossa hän tutustui professori Marko Seppään. Ilman tätä tuttavuutta hän tuskin olisi nykyisessä tutkijantyössään.

”Maailma on ihmeellinen paikka muun muassa siksi, että kansainvälistä verkottumista tapahtuu niin eri tavoin.”

Kivisellä on vaimon lisäksi koira ja Kaarne-niminen poika.

Nimi on tietenkin muinaissuomea. Se tarkoittaa korppia.